Kysymyksiä ja vastauksia: mikrobilääkeresistenssi
Mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan mikro-organismien kykyä selviytyä tai kasvaa, vaikka käytetään mikrobilääkeainetta, joka tavallisesti estää kyseisen mikro-organismin kasvun tai tappaa sen.
Mikrobilääkeresistenssi on yksi maailman suurimmista uhkista kansanterveydelle ja kehitykselle. Heinäkuussa 2022 Euroopan komissio määritteli yhdessä EU-maiden kanssa mikrobilääkeresistenssin yhdeksi kolmesta ensisijaisesta terveysuhkasta, jotka edellyttävät koordinoituja EU:n tason toimia varautumisen ja reagoinnin vahvistamiseksi.
Mikrobilääkeresistenssi uhkaa yhä useamman henkeä, sillä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee EU- ja ETA-maissa vuosittain yli 35 000 ihmistä. Sen vaikutukset kansanterveydelle ovat yhtä vakavat kuin influenssan, tuberkuloosin ja HIV:n/AIDSin vaikutukset yhteensä.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tietojen mukaan lähes kaikkien antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden ja niistä johtuvien kuolemantapausten määrät ovat kasvaneet merkittävästi erityisesti terveydenhuollon yksiköissä. Arvioiden mukaan noin 70 prosenttia kaikista antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamista infektioista liittyi terveydenhuoltoon.
Vuosien 2025–2050 välillä mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kuolemantapausten arvioidaan nousevan jopa 39 miljoonaan.
Lisäksi mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia niin terveydenhuoltojärjestelmille kuin kansantaloudelle. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) arvioi, että mikrobilääkeresistenssistä johtuva terveydenhuollon kulujen kasvu ja työvoiman tuottavuuden väheneminen aiheuttavat vuosittain 11,7 miljardin euron kustannukset EU- ja ETA-maille.
Maailmanlaajuisella tasolla mikrobilääkeresistenssistä aiheutuvat kustannukset saattavat lisätä terveydenhuollon vuotuisia kuluja jopa biljoonalla Yhdysvaltain dollarilla vuoteen 2050 mennessä ja supistaa maailman bruttokansantuotetta 1–3,4 biljoonaa vuodessa vuoteen 2030 mennessä.
Mikrobilääkeresistenssi uhkaa ihmisten ja eläinten terveyttä sekä ympäristöä, sillä mikro-organismit, kuten bakteerit, eivät tunne lajien eivätkä maiden rajoja. Ongelmaan onkin sen vuoksi puututtava yhdistämällä eri alojen toimia. Tätä kutsutaan yhteinen terveys -lähestymistavaksi.
EU:n toimien tehostaminen
Neuvosto hyväksyi 13.6.2023 osana lääkepakettia komission ehdotukseen perustuvan neuvoston suosituksen mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi toteutettavien EU:n toimien tehostamisesta yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.
- Tietokooste
- Kysymyksiä ja vastauksia
- Lehdistötiedote
- Taustatietoa ehdotuksesta neuvoston suositukseksi mikrobilääkeresistenssistä
Neuvoston suosituksella laajennetaan ja täydennetään vuonna 2017 hyväksyttyä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelmaa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi kaikilla kolmella yhteinen terveys -lähestymistavan osa-alueella (ihmisten terveys, eläinterveys ja ympäristö). Tavoitteena on maksimoida synergiat ja reagoida päättäväisesti ja tehokkaasti mikrobilääkeresistenssiin kaikkialla EU:ssa.
Neuvoston suosituksen tavoitteena on
- kehittää mikrobilääkeresistenssiä koskevia kansallisia yhteinen terveys -toimintasuunnitelmia
- lisätä mikrobilääkeresistenssin ja mikrobilääkkeiden kulutuksen valvontaa ja seurantaa
- tehostaa infektioiden ehkäisy- ja valvontatoimenpiteitä
- edistää mikrobilääkkeiden käytön hallintaa ja mikrobilääkkeiden maltillista käyttöä
- antaa suosituksia mikrobilääkeresistenssiä ja mikrobilääkkeiden käyttöä ihmislääketieteessä koskevista tavoitteista
- lisätä tietämystä ja koulutusta
- edistää tutkimus- ja kehitystyötä, luoda innovaatiokannustimia sekä taata mikrobilääkkeiden ja muiden mikrobilääkeresistenssin lääketieteellisten vastatoimien saatavuus
- lisätä yhteistyötä
- tehostaa maailmanlaajuisen tason toimia.
Jotta Euroopan komissio voisi arvioida mikrobilääkeresistenssiä koskevan vuoden 2017 toimintasuunnitelman ja mikrobilääkeresistenssiä koskevan neuvoston suosituksen toteutusta ja saavutettuja tuloksia, se tilasi tutkimuksen seurantakehyksen suunnittelemiseksi.
Euroopan parlamentti hyväksyi 1.6.2023 päätöslauselman mikrobilääkeresistenssin vastaisista EU:n toimista.
Vuoden 2017 eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi
Euroopan komissio hyväksyi kesäkuussa 2017 eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. EU-maat olivat pyytäneet sitä 17.6.2016 annetuissa neuvoston päätelmissä.
Tämän uuden suunnitelman keskeiset tavoitteet on ryhmitelty kolmeen pääpilariin:
- Tehdään EU:sta parhaiden käytäntöjen alue.
- Tehostetaan tutkimusta, kehitystoimintaa ja innovointia.
- Osallistutaan globaalin agendan laatimiseen.
Suunnitelmassa hahmotellaan yli 70 toimea, jotka koskevat ihmisten terveyttä, eläinten terveyttä ja ympäristöä ja joiden edistymistä seurataan säännöllisesti.
Osana toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa komissio hyväksyi EU:n ohjeet mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä. Ohjeilla pyritään vähentämään mikrobilääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä ja edistämään niiden maltillista käyttöä ihmisillä.
Ohjeet on suunnattu kaikille niille tahoille, jotka vastaavat mikrobilääkkeiden käytöstä tai vaikuttavat siihen. Niillä täydennetään mikrobilääkkeiden maltillista käyttöä eläinten terveyden alalla koskevia EU:n ohjeita.
Sen jälkeen, kun mikrobilääkeresistenssiä koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2017, ja ennen kuin annettiin komission ehdotus neuvoston suositukseksi EU:n toimien tehostamisesta mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti, eräillä merkittävillä aloitteilla on osaltaan vahvistettu EU:n toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.
Näitä ovat muun muassa seuraavat:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2371 rajatylittävistä vakavista terveysuhkista (23.11.2022)
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6 eläinlääkkeistä
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/4 lääkerehusta
- Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1729
- Euroopan lääkestrategia
- Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin
- tavoite vähentää tuotantoeläimille tarkoitettujen ja vesiviljelyssä käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä EU:ssa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä saasteettomuustoimintasuunnitelman ja Pellolta pöytään -strategian mukaisesti.
Sekä EU4Health-ohjelmasta että Horisontti Eurooppa -ohjelmasta myönnetään rahoitusta mikrobilääkeresistenssiä koskeviin tutkimuksiin ja hankkeisiin.
- Mikrobilääkeresistenssi on jo pitkään ollut yksi Euroopan komission prioriteeteista. EU:ssa on toteutettu lukuisia mikrobilääkeresistenssiä koskevia toimia jo ennen vuotta 2017.
Mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä EU:n yhteinen terveys -verkosto
Euroopan komissio johtaa mikrobilääkeresistenssiä käsittelevää yhteinen terveys -verkostoa. Verkosto koostuu ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön erikoistuneista kansallisista asiantuntijoista, asiaan liittyvistä EU:n tieteellisistä erillisvirastoista, sidosryhmistä ja komission asiantuntijoista.
Sen tehtävänä on tehostaa koordinointia ja vuoropuhelua terveys-, eläinlääkintä- ja ympäristöalojen välillä EU:n toimielimissä, jäsenmaissa ja sidosryhmien kanssa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevissa politiikoissa.
Verkosto kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa.
Euroopan komissio on perustanut EU:n mikrobilääkeresistenssifoorumin verkoston välisen viestinnän helpottamiseksi. Tämän interaktiivisen digitaalisen verkoston tavoitteena on edistää vuoropuhelua toimivaltaisten viranomaisten, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden välillä mikrobilääkeresistenssiä koskevista kysymyksistä, jotka ovat merkityksellisiä unionin kannalta.
Tiedotus ja valistus
Lisätäkseen tietoisuutta mikrobilääkeresistenssistä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) perusti Euroopan antibioottipäivän (EAAD), jonka tarkoituksena on levittää tietoa antibioottiresistenssin aiheuttamasta uhkasta kansanterveydelle ja antibioottien maltillisen käytön tärkeydestä.
Euroopan antibioottipäivä, jota vietetään vuosittain 18.11. WHO:n järjestämän Maailman mikrobilääkeresistenssiviikon aikana, on vuosien mittaan kehittynyt maailmanlaajuiseksi foorumiksi, joka tekee yhteistyötä monien EU:n ulkopuolisten maiden sekä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa mikrobilääkeresistenssiä koskevan komission yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.
Lisäksi komissio käynnisti syyskuussa 2024 tiedotuskampanjan mikrobilääkeresistenssistä. Kampanjalla tavoitellaan erityisesti nuoria ja halutaan kertoa, mitä jokainen voi tehdä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. EU myös edistää voimakkaasti tehokkaampaa yhteinen terveys -lähestymistavan mukaista reagointia maailmanlaajuiseen mikrobilääkeresistenssin uhkaan.
