Mikrobilääkeresistenssi eli mikrobien kyky vastustaa mikrobilääkkeitä, erityisesti antibiootteja, vaikuttaa suoraan ihmisten ja eläinten terveyteen ja aiheuttaa raskaan taloudellisen taakan, koska hoidot ovat kalliita ja sairastamisen seurauksena tuottavuus alenee. Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa vuosittain arviolta 33 000 kuolemantapausta EU:ssa. On myös arvioitu, että mikrobilääkeresistenssi maksaa EU:lle vuosittain 1,5 miljardia euroa terveydenhuollon kustannuksina ja tuottavuuden menetyksinä.
Stella Kyriakidesille osoitetussa toimeksiantokirjeessä tuodaan esiin tarve torjua erittäin tarttuvien tautien leviämistä tai paluuta. Lisäksi siinä korostetaan tarvetta keskittyä mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman toteuttamiseen kaikilta osin. Yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa EU voi edistää maailmanlaajuisen sopimuksen syntymistä mikrobilääkkeiden käytöstä ja saatavuudesta.
- Video – ”EU:n toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi” (saatavilla kaikilla EU:n kielillä)
Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi
Euroopan komissio hyväksyi kesäkuussa 2017 eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. EU-maat olivat pyytäneet sitä 17.6.2016 annetuissa neuvoston päätelmissä. Se perustuu vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan (ks. jäljempänä), sen arviointiin, Euroopan komission mikrobilääkeresistenssiä koskevasta etenemissuunnitelmasta saatuun palautteeseen sekä avoimeen julkiseen kuulemiseen.
Tämän uuden suunnitelman keskeiset tavoitteet on ryhmitelty kolmeen pääpilariin:
- Tehdään EU:sta parhaiden käytäntöjen alue.
- Tehostetaan tutkimusta, kehitystoimintaa ja innovointia.
- Osallistutaan globaalin agendan laatimiseen.
Komissio on myös hyväksynyt suunnitelman ensimmäiset tulokset, esimerkiksi EU:n ohjeet mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä (kaikki kieliversiot saatavilla). Ohjeilla pyritään vähentämään mikrobilääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä ja edistämään niiden maltillista käyttöä ihmisillä. Ohjeet on suunnattu kaikille niille tahoille, jotka vastaavat mikrobilääkkeiden käytöstä tai osallistuvat siihen. Tällä täydennetään mikrobilääkkeiden maltillista käyttöä eläinten terveyden alalla koskevia EU:n ohjeita.
Komissio julkaisee kahdesti vuodessa tilannekatsauksen mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi vuonna 2017 laaditusta eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelmasta.
Sen jälkeen, kun mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän vuoden 2017 EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpano aloitettiin, siihen on tehty merkittäviä päivityksiä, joiden tavoitteena on vahvistaa entisestään mikrobilääkeresistenssin vastaisia EU:n toimia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:
Komissio hyväksyi 25.11.2020 Euroopan lääkestrategian, jolla vastataan lukuisiin mikrobilääkeresistenssiin liittyviin haasteisiin, joita ovat muun muassa mikrobilääkkeisiin kohdistuvien investointien puute ja antibioottien epätarkoituksenmukainen käyttö. Strategiaan kuuluu myös toimia, joilla parannetaan terveydenhuollon ammattilaisten sekä EU:n kansalaisten tietämystä mikrobilääkeresistenssistä.
Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1729 zoonoottisten bakteerien ja indikaattoribakteerien mikrobilääkeresistenssin seurannasta ja raportoinnista julkaistiin marraskuussa 2020. Päätös perustuu tuoreimpiin tieteellisiin lausuntoihin. Siinä käsitellään tiedossa olevia täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia ja samalla vastataan tieteellisesti mikrobilääkeresistenssiin ja varmistetaan sitä koskevien suuntausten arvioinnin jatkuminen.
Komissio perusti syyskuussa 2021 terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA), jonka tehtävänä on ehkäistä ja havaita terveysuhkia ja reagoida niihin nopeasti. HERA ennakoi uhkia ja mahdollisia terveyskriisejä keräämällä tietoja ja kehittämällä tarvittavia valmiuksia. Hätätilanteessa HERA vastaa lääkkeiden, rokotteiden ja muiden lääketieteellisten vastatoimien, kuten käsineiden ja maskien, kehittämisestä, tuotannosta ja jakelusta. Näistä oli usein pulaa koronavirustoimien ensimmäisessä vaiheessa.
EU4Health-ohjelma (2021–2027) esiteltiin EU:n vastauksena covid-19-pandemiaan, jolla on ollut suuri vaikutus lääkintä- ja terveydenhuoltohenkilöstöön, potilaisiin ja terveydenhuoltojärjestelmiin Euroopassa. Ohjelman 5,1 miljardin euron määrärahat tekevät siitä rahassa mitattuna kaikkien aikojen suurimman terveysohjelman. Ohjelmasta myönnetään rahoitusta EU-maille, terveysjärjestöille ja kansalaisjärjestöille muun muassa terveysalan kiireellisiin painopisteisiin, joihin panostamalla pyritään vähentämään mikrobilääkeresistenttejä tulehduksia ja parantamaan rokotuskattavuutta.
Komissio hyväksyi toukokuussa 2020 Pellolta pöytään -strategian, jolla autetaan EU:ta siirtymään kestäviin elintarvikejärjestelmiin. Strategian tavoitteena on vähentää puolella mikrobilääkkeiden myyntiä tuotantoeläinten kasvatukseen ja vesiviljelyyn vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamista tuetaan panemalla täytäntöön uusi eläinlääkkeistä annettu asetus (EU) 2019/6 (eläinlääkeasetus) sekä lääkerehusta annettu asetus (EU) 2019/4 (lääkerehuasetus). Asetuksissa säädetään monenlaisista toimenpiteistä, joilla torjutaan mikrobilääkeresistenssiä ja edistetään mikrobilääkkeiden maltillisempaa ja vastuullisempaa käyttöä eläimillä.
Eläinten hyvinvoinnin parantaminen lisää eläinten terveyttä, vähentää lääkkeiden tarvetta ja auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Komissio aikoo tarkistaa eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa se tuoreimman tieteellisen näytön kanssa, laajentaa sen soveltamisalaa, helpottaa sen täytäntöönpanoa ja viime kädessä parantaa eläinten hyvinvointia.
Komissio hyväksyi maaliskuussa 2019 strategisen lähestymistavan ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. Tavoitteena oli puuttua lääkeaineiden (sekä ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden että eläinlääkkeiden) ympäristövaikutuksiin niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja tuotannosta niiden hävittämiseen. Monilla strategisen lähestymistavan toimilla on tarkoitus edistää mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.
- Strategista lähestymistapaa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin koskeva tuorein tilannekatsaus
Komissio tekee lisäksi yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden, kuten Maailman terveysjärjestön ja erityisesti sen Euroopan aluetoimiston, kanssa auttaakseen jäsenvaltioita panemaan täytäntöön mikrobilääkeresistenssiin liittyvät maailmanlaajuiset ohjeet, jotka koskevat mikrobilääkkeiden käytön hallintaa, infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa sekä tietoisuuden lisäämistä.
Mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä EU:n yhteinen terveys -verkosto
Euroopan komissio johtaa mikrobilääkeresistenssiä käsittelevää EU:n yhteinen terveys -verkostoa. Verkosto koostuu ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön erikoistuneista kansallisista asiantuntijoista, EU:n tieteellisistä erillisvirastoista (ECDC, EMA ja EFSA) ja komission asiantuntijoista. Verkoston kahdesti vuodessa järjestämät kokoukset tarjoavat jäsenille foorumin, jossa ne voivat esitellä kansallisia toimintasuunnitelmia ja strategioita, kertoa ajankohtaista tietoa omasta edistymisestään, jakaa parhaita käytäntöjä sekä keskustella toimintavaihtoehdoista ja yhteistyön ja koordinoinnin tehostamistavoista.
Mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän yhteinen terveys -verkoston kokouksiin sovelletaan erityistä tietosuojaselostetta, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä ja suojasta.