Kysymyksiä ja vastauksia: mikrobilääkeresistenssi
Mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan mikro-organismien kykyä selviytyä tai kasvaa, vaikka käytetään mikrobilääkeainetta, joka tavallisesti estää kyseisen mikro-organismin kasvun tai tappaa sen. Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa vuosittain yli 35 000 kuolemaa EU- ja ETA-maissa. Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia, myös terveydenhuoltojärjestelmille.
Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti vuonna 2019 mikrobilääkeresistenssin yhdeksi kymmenestä vakavimmasta ihmiskuntaa uhkaavasta kansanterveysongelmasta. Euroopan komissio ja EU-maat nimesivät heinäkuussa 2022 mikrobilääkeresistenssin yhdeksi kolmesta merkittävimmästä terveysuhasta.
Viimeisimpien tietojen mukaan lähes kaikkien antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden ja niistä johtuvien kuolemantapausten määrät ovat kasvaneet merkittävästi erityisesti terveydenhuollon yksiköissä.
- Noin 70 prosenttia kaikista antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamista infektioista liittyi terveydenhuoltoon.
- Jos resistenssi jatkaa yleistymistään nykyistä tahtia, se voi aiheuttaa vuosittain arviolta noin 10 miljoonaa kuolemaa maailmanlaajuisesti ja supistaa maailman bruttokansantuotetta 2–3,5 prosentilla.
- Lisäksi se voi aiheuttaa vuoteen 2050 mennessä jopa 100 biljoonan Yhdysvaltain dollarin kustannukset maailmantaloudelle.
Lisätietoja:
EU:n toimien tehostaminen
• Neuvosto antoi 13.6.2023 suosituksen mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi toteutettavien EU:n toimien tehostamisesta yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.
Euroopan parlamentti hyväksyi 1.6.2023 päätöslauselman mikrobilääkeresistenssin vastaisista EU:n toimista.
Euroopan komissio hyväksyi 26. huhtikuuta 2023 osana lääkepakettia ehdotuksen neuvoston suositukseksi EU:n toimien tehostamisesta mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjan.
Tällä ehdotuksella neuvoston suositukseksi laajennetaan ja täydennetään vuonna 2017 hyväksyttyä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelmaa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi kaikilla kolmella yhteinen terveys -lähestymistavan osa-alueella, jotta voidaan maksimoida synergiat ja reagoida vahvasti ja tehokkaasti mikrobilääkeresistenssiin kaikkialla EU:ssa.
Tässä ehdotuksessa neuvoston suositukseksi pyritään seuraaviin tavoitteisiin:
- kehitetään mikrobilääkeresistenssiä koskevia kansallisia yhteinen terveys -toimintasuunnitelmia
- lisätään mikrobilääkeresistenssin ja mikrobilääkkeiden kulutuksen valvontaa ja seurantaa
- tehostetaan infektioiden ehkäisy- ja valvontatoimenpiteitä
- edistetään mikrobilääkkeiden käytön hallintaa ja mikrobilääkkeiden maltillista käyttöä
- suositellaan mikrobilääkeresistenssiä ja mikrobilääkkeiden käyttöä ihmislääketieteessä koskevia tavoitteita
- lisätään tietämystä ja koulutusta
- edistetään tutkimus- ja kehitystyötä, luodaan innovaatiokannustimia sekä taataan mikrobilääkkeiden ja muiden mikrobilääkeresistenssin lääketieteellisten vastatoimien saatavuus
- lisätään yhteistyötä
- tehostetaan maailmanlaajuisen tason toimia
Ehdotusta varten kerättiin tietoja seuraavista kuulemisista, tutkimuksista ja raporteista:
- kannanottopyyntö aiheesta ”Suositus mikrobilääkeresistenssin torjunnan tehostamiseksi” 24. helmikuuta 2022 ja 24. maaliskuuta 2022 välisenä aikana – sen yhteydessä saatiin 161 laadullista palautetta ja 28 asiaan liittyvää asiakirjaa
- EU:n mikrobilääkeresistenssiä koskevan toimintasuunnitelman tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan analyysin tutkimus, jossa i) yksilöitiin mikrobilääkeresistenssin torjuntaan liittyviä nykyisiä ja tulevia haasteita sekä mahdollisuuksia ja yksilöitiin alueita, joilla EU voi toteuttaa toimia, sekä ii) arvioitiin alustavasti tiettyjen mikrobilääkeresistenssiä koskevan vuoden 2017 toimintasuunnitelman toimien tuloksia
- kaksi komission yksiköitä tukevaa tutkimusta i) mikrobilääkkeiden varastoinnista mikrobilääkeresistenssin torjunnassa ja ii) mikrobilääkeresistenssin lääketieteellisten vastatoimien saattamisesta markkinoille
- tehokkaita keinoja terveyttä edistävien investointien tekemiseksi käsittelevän riippumattoman asiantuntijaryhmän lausunto ”Mikrobilääkeresistenssin hallinta terveysjärjestelmässä”
- yleiskatsaus kansallisista yhteinen terveys -toimintasuunnitelmista mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi
- mikrobilääkeresistenssiä koskevan vuoden 2022 eurobarometrin tulokset
- mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän EU:n yhteinen terveys -verkoston alatyöryhmän raportti
Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi vuodelta 2017
Euroopan komissio hyväksyi kesäkuussa 2017 eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. EU-maat olivat pyytäneet sitä 17.6.2016 annetuissa neuvoston päätelmissä.
Tämän uuden suunnitelman keskeiset tavoitteet on ryhmitelty kolmeen pääpilariin:
- Tehdään EU:sta parhaiden käytäntöjen alue.
- Tehostetaan tutkimusta, kehitystoimintaa ja innovointia.
- Osallistutaan globaalin agendan laatimiseen.
Suunnitelmassa hahmotellaan yli 70 toimea, jotka koskevat ihmisten terveyttä, eläinten terveyttä ja ympäristöä ja joiden edistymistä seurataan säännöllisesti.
Osana toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa komissio hyväksyi EU:n ohjeet mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä. Ohjeilla pyritään vähentämään mikrobilääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä ja edistämään niiden maltillista käyttöä ihmisillä. Ohjeet on suunnattu kaikille niille tahoille, jotka vastaavat mikrobilääkkeiden käytöstä tai osallistuvat siihen. Tällä täydennetään mikrobilääkkeiden maltillista käyttöä eläinten terveyden alalla koskevia EU:n ohjeita.
Sen jälkeen, kun mikrobilääkeresistenssiä koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2017, ja ennen kuin annettiin komission ehdotus neuvoston suositukseksi EU:n toimien tehostamisesta mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti, eräillä merkittävillä aloitteilla on osaltaan vahvistettu EU:n toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.
Näitä ovat muun muassa seuraavat:
- strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin
- Pellolta pöytään ‑strategia
- saasteettomuustoimintasuunnitelma
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6 eläinlääkkeistä
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/4 lääkerehusta
- komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1729 ja
- Euroopan lääkestrategia
Sekä EU4Health-ohjelmasta että Horisontti Eurooppa -ohjelmasta myönnetään rahoitusta mikrobilääkeresistenssiä koskeviin toimiin.
Komission edellinen toimintasuunnitelma (2011–2016)
Komission vuoden 2011 toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumiseksi sisälsi 12 toimea, jotka oli määrä panna täytäntöön EU:n jäsenmaiden kanssa, ja siinä yksilöitiin seitsemän alaa, joilla toimenpiteitä tarvittiin eniten:
- varmistetaan, että mikrobilääkkeitä käytetään asianmukaisesti sekä ihmis- että eläinlääketieteessä
- ehkäistään mikrobi-infektioita ja niiden leviämistä
- kehitetään uusia tehokkaita mikrobilääkkeitä tai vaihtoehtoisia hoitomuotoja
- tehdään yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa mikrobilääkeresistenssin riskien torjumiseksi
- parannetaan seurantaa ja valvontaa ihmis- ja eläinlääketieteessä
- edistetään tutkimusta ja innovointia
- parannetaan tiedotusta ja koulutusta
Komission lokakuussa 2016 julkaisema toimintasuunnitelman arviointi ja julkisen kuulemisen aikana saadut vastaukset ovat osoittaneet, että toimintasuunnitelma tuotti selkeää lisäarvoa poliittisen sitoutumisen symbolina ja edisti useita toimia jäsenmaissa ja vahvisti kansainvälistä yhteistyötä. Toimintasuunnitelma on lisäksi tarjonnut puitteet mikrobilääkeresistenssiä koskevien toimien suuntaamiseksi ja koordinoimiseksi kansainvälisellä tasolla toteutettavassa seurannassa ja valvonnassa sekä tutkimus- ja kehittämistyössä. Tässä tietokoosteessa esitetään yhteenveto arvioinnin pääkohdista.
Lisäksi saatavilla on ulkoinen raportti mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumista koskevan komission toimintasuunnitelman arvioinnista (ja sen lisäykset).
Ennen tätä arviointia julkaistiin helmikuussa 2015 kertomus mikrobilääkeresistenssiä koskevan toimintasuunnitelman (2011–2016) edistymisestä. Kertomuksessa esitettiin tilannekatsaus tämän ongelman ratkaisemiseksi toteutetuista toimista.
Komissio on lisäksi laatinut yksityiskohtaisen katsauksen toimintasuunnitelman sisältämistä 12 toimesta etenemissuunnitelmassa (päivitetty marraskuussa 2016) ja niihin liittyvistä operatiivisista tavoitteista, konkreettisista toimista ja määräajoista.
Mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä EU:n yhteinen terveys -verkosto
Euroopan komissio johtaa mikrobilääkeresistenssiä käsittelevää yhteinen terveys -verkostoa. Verkosto koostuu ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön erikoistuneista kansallisista asiantuntijoista, asiaan liittyvistä EU:n tieteellisistä erillisvirastoista, sidosryhmistä ja komission asiantuntijoista. Sen tehtävänä on tehostaa koordinointia ja vuoropuhelua terveys-, eläinlääkintä- ja ympäristöalojen välillä EU:n toimielimissä, jäsenmaissa ja sidosryhmien kanssa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevissa politiikoissa. Verkosto kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa.
Tietoisuuden lisääminen
Lisätäkseen tietoisuutta mikrobilääkeresistenssistä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) perusti Euroopan antibioottipäivän (EAAD), jonka tarkoituksena on tarjota foorumi antibioottien maltillista käyttöä koskeville kansallisille kampanjoille ja tukea niitä. Euroopan antibioottipäivä, jota vietetään vuosittain marraskuussa yhdessä WHO:n järjestämän Maailman mikrobilääkeviikon kanssa, on vuosien mittaan kehittynyt maailmanlaajuiseksi foorumiksi, joka tekee yhteistyötä monien EU:n ulkopuolisten maiden sekä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa mikrobilääkeresistenssiä koskevan komission yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.
