Vaikka elinsiirrot hoitomuotona lisääntyvät jatkuvasti, siirtojen tekemistä rajoittaa edelleen ennen kaikkea siirrettävien elinten puute.
Yleisimpiä elinsiirtoja ovat munuaissiirrot, joilla autetaan munuaissairauksien loppuvaiheessa olevia potilaita. Muita usein siirrettyjä elimiä ovat maksa, keuhkot ja sydän, mutta myös ohutsuolen- ja haimansiirtoja voidaan tehdä. Uudenlaisia elinsiirtotyyppejä kehitetään koko ajan.
Kaikkien elinten luovutus on mahdollista henkilön kuoleman jälkeen. Elävät luovuttajat voivat luovuttaa toisen munuaisen ja osan maksasta.
Euroopan komissio rahoittaa ihmisestä peräisin oleviin aineisiin liittyviä toimia pääasiassa kansallisten viranomaisten kanssa toteutettavien hankkeiden tai yhteisten toimien kautta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa turvallinen ja korkealaatuinen toiminta, mutta samalla voidaan esimerkiksi edistää ihmisperäisten aineiden saatavuutta ja tehostaa terveydenhuoltojärjestelmien toimintaa luovutusten yhteydessä.
Euroopan komissio on tukenut kansallisia viranomaisia erityisesti koronaviruskriisin aikana edistämällä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ohjeistuksen kaltaisten tietojen jakamista niiden kesken. Euroopan komissio tukee EU-maita jatkossakin elimiin liittyvässä toiminnassa pääasiassa seuraavilla tavoilla:
- tukemalla EU-maita direktiivissä säädetyn raportointivelvoitteen noudattamisessa
- myöntämällä EU4Health-ohjelmasta avustuksia ja rahoitustukea asiantuntijaelimille.
Lainsäädäntö
Elinsiirtojen vaatimuksia koskeva lainsäädäntökehys määritellään direktiivissä 2010/53/EU eli niin kutsutussa elinsiirtodirektiivissä.
Direktiivissä vahvistetaan elinten laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Se kattaa kaikki elinsiirtojen vaiheet luovutuksesta talteenottoon, testaukseen, käsittelyyn ja jakeluun.
Helpottaakseen tämän perussäädöksen täytäntöönpanoa Euroopan komissio hyväksyi tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenmaiden viranomaisten kanssa komission direktiivin 2012/25/EU elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten välityksessä jäsenvaltioiden välillä käytettävistä ilmoitusmenettelyistä.
Elinsiirtodirektiiviä koskevaan komission ehdotukseen liittyi vaikutustenarviointi, päätöslauselma 2007/2210, neuvoston päätelmät (asiak. 15332/07) elinten luovutuksesta ja elinsiirroista, komission tiedonanto KOM (2007) 275 sekä elinten luovutusta ja elinsiirtoja käsittelevä kuulemisasiakirja, jotka on otettu huomioon nykyisessä lainsäädännössä.
Suuntaviivat
Euroopan komissio laatii parhaillaan tiiviissä yhteistyössä asiantuntijaelinten, kuten Euroopan neuvoston ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC), kanssa käytännön ohjeita, jotka auttavat elinsiirtokeskuksia ja talteenotto-organisaatioita tämän sitovan lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanossa.
- Euroopan neuvosto tarkistaa ja päivittää teknisiä vaatimuksia säännöllisesti ja julkaisee ne elinsiirtoa varten tarkoitettujen elinten laatua ja turvallisuutta koskevassa oppaassaan. Se on julkaissut myös suosituksia elimillä käytävän laittoman kaupan torjumisesta.
- ECDC laatii riskiarviointeja ja valmiussuunnitelmia veren, kudosten, solujen tai elinten kannalta merkittävien tautiepidemioiden yhteydessä. Viimeksi se on antanut lausuntoja seuraavista:
- Ebola
- Hepatiitti A
- Länsi-Niilin virus
- Zika-virus
Koordinointi ja täytäntöönpano
Jäsenmaiden toimivaltaiset viranomaiset vastaavat EU-lainsäädännön vaatimusten täytäntöönpanosta. Euroopan komissio järjestää säännöllisiä tapaamisia toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tapaamisten tarkoituksena on helpottaa viestintää, keskustella parhaista käytännöistä ja saavuttaa yhteisymmärrys direktiivien täytäntöönpanosta.
Euroopan komissio laatii selvityksiä lainsäädännön täytäntöönpanon etenemisestä viranomaisten säännöllisesti täyttämien kyselyjen pohjalta.
Toisinaan EU:n jäsenmaiden toimivaltaiset viranomaiset antavat lausunnon yhteistä etua tai huolenaihetta koskevasta aiheesta:
- Lausunto elinten luovutuksesta ja elinsiirroista sekä covid-19-pandemiasta
- Lausunto ehdotetusta maailmanlaajuisesta munuaisvaihdon periaatteesta
Toimintasuunnitelma
Eurooppalainen elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskeva toimintasuunnitelma (2009–2015): jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistäminen auttaa EU-maita torjumaan siirrettävien elinten puutetta, tehostamaan elinsiirtojärjestelmiä sekä parantamaan elinluovutusten ja -siirtojen laatua ja turvallisuutta. Toimintasuunnitelmassa viitoitettiin EU-maiden yhteiset toimintalinjat niiden elinsiirtotoiminnan tehostamiseksi. Toimintasuunnitelma toimi myös pohjana monille EU:n rahoittamille hankkeille. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanokaudella eli vuosina 2009–2015 EU-maissa tehtiin vuosittain 4 600 elinsiirtoa enemmän kuin aiemmin.
