Tartuntatauteihin sairastuvuus on ollut varsin alhaista jo vuosikymmenten ajan, mutta koronaviruspandemia osoitti, että epidemiat ovat yhä vakava uhka Euroopalle ja koko maailmalle, koska ne voivat koetella yhteiskuntia ja talouksia rajustikin.
Koronavirus aiheutti valtavan terveyskriisin, joka mullisti ihmisten elämän ja osoitti selvästi, että terveys on yhteiskuntamme hyvinvoinnin perusedellytys ja kaiken inhimillisen toiminnan kivijalka, olipa kyse sitten työstä, matkustamisesta tai vaikka koulutuksesta. Jo ennen koronaviruspandemiaa sikainfluenssapandemia (H1N1) vuonna 2009, ebolavirusepidemia Länsi-Afrikassa vuonna 2014 ja 2022, zikavirustartunnat vuonna 2016 ja apinarokko vuonna 2022 ovat näyttäneet, että maailmanlaajuisia terveysuhkia voi ilmaantua milloin tahansa.
Rajatylittävien terveysuhkien torjunta edellyttää luotettavaa ja vahvaa varautumista ja reagointia sekä koordinoituja toimia ennen kriisiä, sen aikana ja sen jälkeen. Osana Euroopan terveysunionin kehittämistä Euroopan komissio esitti marraskuussa 2020 ehdotuksen uudesta terveysturvajärjestelmästä, jolla EU voi vastata tulevaisuuden terveyshaasteisiin.
Koronaviruspandemiasta saatujen kokemusten perusteella uudessa kehyksessä vahvistetaan vakavien rajatylittävien terveysuhkien ehkäisyä ja niihin varautumista ja reagointia koskevaa EU:n rakennetta uudella asetuksella (EU) 2022/2371. Siinä myös vahvistetaan kahden keskeisen EU:n viraston, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA), roolia antamalla niille uusia valtuuksia.
Euroopan terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) perustettiin, jotta voitaisiin parantaa rajatylittäviin uhkiin liittyvää valmiutta ja reagointikykyä lääketieteellisten vastatoimien osalta.
Rajatylittäviin terveysuhkiin vastaaminen
Tartuntataudit voivat aiheuttaa pandemioita ja muita rajatylittäviä terveysuhkia. Uhkia voi aiheutua myös kemikaalivuodoista tai luonnonmullistuksista, kuten tulivuorenpurkauksista tai ilmastonmuutoksen seurauksista. Vakava rajatylittävä terveysuhka voi levitä useisiin EU-maihin, ja ylikuormittaa kansallisia valmiuksia hillitä leviämistä. Tällöin tarvitaan EU:n jäsenvaltioiden välistä koordinoitua lähestymistapaa.
Rajatylittäviin terveysuhkiin reagoimiseen liittyy useita osa-alueita:
- terveysuhkan, taudin puhkeamisen tai kriisin havaitseminen ja tunnistaminen valvonnan ja nopean riskinarvioinnin avulla
- luotettuihin menettelyihin ja välineisiin perustuvat ennakkovaroitus- ja ilmoituskanavat, joiden avulla terveysviranomaiset voivat nopeasti ja kohdennetusti vaihtaa tietoja
- hyvät valmiudet reagoida nopeasti, kuten lähettää lääkintähenkilöstöä, ottaa käyttöön hoitoja ja rokotteita sekä hyödyntää sairaalainfrastruktuuria
Jotta vastatoimet olisivat tehokkaita, on pidettävä yllä korkeaa varautumistasoa jo ennen uhkan syntymistä. Varautumisella tarkoitetaan kaikkia asiaankuuluvia valmiuksia, prosesseja, mekanismeja ja toimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön, kun terveyteen kohdistuu vakava rajatylittävä uhka.
Varautumista tarvitaan, jotta ennalta valmistellut menettelyt ja mekanismit saadaan tarvittaessa nopeasti käyttöön kansalaisten suojaksi. Tositilanteista ja olemassa olevia menettelyjä testaavista säännöllisistä simulaatioharjoituksista saadut opit ja kokemukset ovat arvokkaita, kun varautumistoimia parannetaan ja mukautetaan.
Eräät pitkäaikaiset terveysuhat vaativat erityisiä kohdennettuja toimia. Mikrobilääkeresistenssi, eli mikrobien vastustuskyky antibiootteja ja muita niitä tappavia lääkkeitä vastaan, on vakava kansanterveysuhka, jota on torjuttava kohdennetuilla varautumis- ja reagointikeinoilla.
Uudet taudit, kuten esimerkiksi mutatoituneet zoonoosit, voivat siirtyä eläimistä ihmisiin, ja niidenkin torjunta edellyttää yhteinen terveys -lähestymistapaa. Sillä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman hyvän terveystilanteen saavuttamiseksi on otettava huomioon yhteydet ihmisten, eläinten, kasvien ja yhteisen ympäristömme välillä. Myös tartuntataudit, kuten hiv/aids, virushepatiitit ja tuberkuloosi, vaativat koordinoituja pitkän aikavälin erityistoimenpiteitä. Sama koskee terrori-iskuihin, hybridiuhkiin ja muihin ihmisen aiheuttamiin uhkiin valmistautumista.
EU:n toimet: uusi asetus rajatylittävistä vakavista terveysuhkista
Euroopan unionissa on jo kahden vuosikymmenen ajan varmistettu lainsäädännön avulla koordinoitu reagointi rajatylittäviin terveysuhkiin. Uhkat voivat aiheutua tartuntataudeista, kemiallisista, biologisista, ympäristöön liittyvistä tai tuntemattomista syistä ja ne voivat olla joko tahattomasti tai tarkoituksellisesti aiheutettuja. Tätä lainsäädäntöä on vahvistettu rajatylittäviä vakavia terveysuhkia koskevalla uudella asetuksella (EU) 2022/2371, joka perustuu aiempaan päätökseen N:o 1082/2013/EU ja kumoaa sen.
Uusi asetus perustuu koronapandemiasta saaduille kokemuksille ja sillä luodaan vahva oikeudellinen kehys, jolla parannetaan EU:n valmiuksia olennaisen tärkeillä ennaltaehkäisyn, varautumisen, seurannan, riskinarvioinnin, varhaisvaroitusten ja reagoinnin aloilla. Se on keskeisin terveysuhkia koskeva säädös, jossa vahvistetaan EU:n tason rakenteet, prosessit ja mekanismit, joiden avulla voidaan vastata kansanterveysuhkiin riippumatta siitä aiheutuvatko ne biologisista, kemiallisista, ympäristöön liittyvistä tai tuntemattomista tekijöistä.
Asetus tuli voimaan joulukuussa 2022 ja sen ansiosta EU voi
- julistaa EU:n kansanterveysuhkan, jolloin käynnistetään tehostetun koordinoinnin ja ECDC:n tuen ja mekanismit, joilla seurataan, kehitetään, hankitaan ja otetaan käyttöön lääketieteellisiä vastatoimia, kuten hoitoja tai rokotteita
- varautua tehokkaammin EU:n tason valmiussuunnitelman avulla ja seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti EU-maiden varautumisvalmiutta
- tukeutua varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään, joka on yhteentoimiva muiden EU:n ja kansainvälisen tason hälytysjärjestelmien kanssa ja joka tukee tehokasta kontaktien jäljitystä ja evakuointimenettelyä
- lujittaa EU:n tason integroitua seurantajärjestelmää, joka hyödyntää tekoälyä ja muita kehittyneitä teknologioita
- ottaa käyttöön kaikenlaisia vaaroja koskevan uuden riskinarviointikehyksen, johon sisältyy nopeita ja asianmukaisia suosituksia vastatoimiksi ja johon osallistuu useita EU:n virastoja (mm. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan ympäristökeskus, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Europol, Euroopan lääkevirasto)
- tehdä lääketieteellisiin vastatoimiin liittyviä yhteisiä hankintoja luotettavien mekanismien avulla
- hyväksyä vahvistetun terveysturvakomitean aloitteesta EU:n tason yhteistoimia tulevien rajatylittävien terveysuhkien torjumiseksi.
ECDC:n ja EMAn kriisivalmiuksien vahvistaminen
EU:n uudella terveysturvakehyksellä vahvistettiin myös kahta keskeistä EU:n virastoa: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusta (ECDC) sekä Euroopan lääkevirastoa (EMA). Uusien valtuuksiensa myötä ECDC tukee Euroopan komissiota ja EU-maita rajatylittäviin terveysuhkiin vastaamisessa seuraavin keinoin:
- epidemiologinen seuranta reaaliaikaisten ja kattavien järjestelmien avulla
- valmius- ja reagointitoimien suunnittelu, niistä raportointi ja niiden arviointi
- biologisten uhkien riskinhallintaa koskevien suositusten ja vaihtoehtojen laadinta
- mahdollisuus koota ja aktivoida tautitapausten esiintymistä käsittelevä EU:n tukiryhmä jäsenmaiden paikallisten toimien tueksi
- EU:n vertailulaboratorioiden verkoston ja ihmisperäisiä aineita koskevan verkoston perustaminen.
Myös Euroopan lääkeviraston valtuuksia on vahvistettu niin, että se voi tukea EU-tason koordinoituja toimia terveyskriiseissä
- seuraamalla ja lieventämällä kriittisen tärkeiden lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden saatavuusongelmien riskiä
- antamalla tieteellistä neuvontaa lääkkeistä, joilla voidaan mahdollisesti hoitaa, ehkäistä tai diagnosoida kriisejä aiheuttavia tauteja
- koordinoimalla tutkimuksia, joilla seurataan rokotteiden tehoa ja turvallisuutta
- koordinoimalla kliinisiä kokeita.
Aiempi päätös valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista
Ennen tätä asetusta EU:n terveysturvallisuutta koskevasta kehyksestä säädettiin valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetussa päätöksessä N:o 1082/2013, jonka säännöksillä parannettiin valmiutta ja kapasiteettia reagoida terveysuhkiin koordinoidusti kaikkialla EU:ssa.
Vuonna 2013 hyväksytty päätös oli tärkeä askel EU:n terveysturvallisuuden parantamiseksi. Se tarjosi oikeudellisen kehyksen EU:n yhteistyölle tällä alalla, kunnes se korvattiin rajatylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla uudella asetuksella (EU) 2022/2371.
Päätöksellä autettiin EU-maita torjumaan rajatylittäviä vakavia terveysuhkia ja suojelemaan kansalaisia tulevilta pandemioilta
- vahvistamalla valmiussuunnittelukapasiteettia EU:n tasolla tehostamalla koordinointia sekä parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtoa kansallisessa valmiussuunnittelussa
- perustamalla rajatylittävien vakavien terveysuhkien varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä, joka tukee EU-tasolla tarvittavia koordinoituja toimia
- kehittämällä rajatylittävien terveysuhkien riskinarviointia ja -hallintaa
- vakiinnuttamalla lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintamekanismin kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittavia järjestelyjä sekä tällaisten vastatoimien ottamista käyttöön
- tehostamalla EU:n laajuisen reagoinnin koordinointia antamalla terveysturvakomitealle lainsäädäntöön perustuvat valtuudet koordinoida kansallisia vastatoimia rajatylittävissä vakavissa terveysuhkissa sekä riski- ja kriisiviestintää johdonmukaisten ja yhteensovitettujen tietojen tarjoamiseksi yleisölle ja terveydenhoitoalan ammattilaisille
- edistämällä kansainvälistä yhteistyötä ja maailmanlaajuisia toimia.
