Globalisoituneessa maailmassa taudit voivat levitä nopeasti maasta toiseen. Jotta terveysuhkat havaittaisiin varhaisessa vaiheessa, tarvitaan jatkuvaa ja tehokasta seurantaa sekä varhaisvaroitus- ja reagointimekanismeja.
Tätä varten EU on luonut rakenteita, jotka mahdollistavat nopean tietojenvaihdon EU-maiden kansanterveysviranomaisten ja Maailman terveysjärjestön (WHO) kaltaisten maailmanlaajuisten elinten välillä.
Tartuntatautien ja muiden terveysuhkien seuranta
EU kerää valvontajärjestelmillään tietoa, jota hyödynnetään tartuntatautien seurannassa. Näin voidaan havaita tautiesiintymät varhaisessa vaiheessa sekä yksilöidä riskitekijät ja tarvittavat toimet. Järjestelmistä saadaan tietoa ennaltaehkäisevien ohjelmien toimien priorisointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja resurssien kohdentamiseen sekä ohjelmien ja valvontatoimien arviointiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2119/98/EY perustettiin ensimmäinen tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkosto.
Päätös N:o 2119/98/EY kumottiin ja korvattiin 22. lokakuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1082/2013/EU valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista. Uudella päätöksellä perustettiin uudistettu verkosto tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien epidemiologista seurantaa varten.
Verkosto kokoaa yhteen komission, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja kansallisen tason toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat epidemiologisesta seurannasta. Verkoston toiminnasta ja koordinoinnista vastaa ECDC.
Uudella asetuksella (EU) 2022/2371 rajatylittävistä vakavista terveysuhkista puolestaan kumottiin ja korvattiin päätös N:o 1082/2013/EU. Asetuksella säilytetään Euroopan epidemiologisen seurannan verkosto ja vahvistetaan sitä entisestään. Verkoston toiminnasta ja koordinoinnista vastaa edelleen ECDC.
Tartuntatautien luettelo tarkistettu
EU:n epidemiologisen seurannan verkoston kautta seurataan noin 50:tä tautia pernarutosta zikatautiin ja niihin liittyvää erityistä terveysnäkökohtaa, kuten mikrobilääkeresistenssiä. Seurattavien tautien luetteloa päivitettiin viimeksi vuonna 2018 komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/945, kun siihen lisättiin Lymen neuroborrelioosi, denguekuume, zika ja chikungunya.
Päätöksellä tarkistettiin myös useiden muiden tartuntatautien tapausmäärittelyjä ja niihin liittyviä terveysnäkökohtia, kuten mikrobilääkeresistenssiä ja hoitoon liittyviä infektioita. Luettelo vastaa WHO:n luokituksia.
Asetuksessa (EU) 2022/2371 annetaan komissiolle valtuudet päivittää luetteloa tartuntataudeista ja niihin liittyvistä terveysnäkökohdista, kuten mikrobilääkeresistenssistä. Näin varmistetaan, että ne kuuluvat epidemiologisen seurannan verkoston piiriin.
Komissio myös vahvistaa kunkin tartuntataudin tapausmäärittelyt, joita EU-maat käyttävät seurannassa ja ECDC:lle toimittamissaan raporteissa. Niillä varmistetaan kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus ja yhteensopivuus unionin tasolla.
Muuntyyppisten terveysuhkien suuntausten ja riskiprofiilin muutosten havainnointi edellyttää toisenlaista seurantaa. Komissio pitää yhteyttä terveysasioita käsitteleviin EU:n virastoihin ja EU-maiden viranomaisiin varmistaakseen, että valmiussuunnitelmat kehittyvät vastaamaan muuttuvia uhkia.
EU:n kansanterveysalan vertailulaboratoriot
Asetuksella (EU) 2022/2371 rajatylittävistä vakavista terveysuhkista luotiin lakisääteiset valtuudet EU:n kansanterveysalan vertailulaboratorioiden verkoston perustamiselle. EU:n kansanterveysalan vertailulaboratorioiden olisi tuettava kansallisia vertailulaboratorioita, jotta voitaisiin edistää hyviä käytäntöjä ja jäsenvaltioiden vapaaehtoista lähentymistä diagnostiikan, testausmenetelmien sekä tiettyjen testien käytön osalta. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa tautien seurantaa, niistä ilmoittamista ja raportointia.
Euroopan komissio voi nimetä EU:n vertailulaboratorioita täytäntöönpanosäädöksillä. Ensimmäiset EU:n vertailulaboratoriot nimettiin vuoden 2024 maaliskuussa.
Ne kattavat seuraavat taudit tai terveysnäkökohdat:
- EU:n vertailulaboratorio bakteerien mikrobilääkeresistenssiä varten
- EU:n vertailulaboratorio vektorivälitteisiä viruspatogeeneja varten
- EU:n vertailulaboratorio uusia, jyrsijävälitteisiä ja zoonoottisia viruspatogeeneja varten
- EU:n vertailulaboratorio suuririskisiä, uusia ja zoonoottisia bakteeripatogeeneja varten
- EU:n vertailulaboratorio legionellaa varten
- EU:n vertailulaboratorio kurkkumätää ja hinkuyskää varten
Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä
Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä on nopea hälytysjärjestelmä, jonka avulla voidaan lähettää varoituksia vakavista valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista koko EU:n laajuisesti. Luottamuksellinen ja verkkopohjainen järjestelmä varmistaa pysyvän viestintäyhteyden Euroopan komission ja varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä kansallisella tasolla vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä.
EU-maat voivat lähettää varoituksia, jakaa tietoa ja koordinoida kansallisia reagointitoimia, jotta rajat ylittäviin vakaviin uhkiin voidaan vastata nopeasti ja turvallisesti.
Euroopan komissio omistaa tämän järjestelmän, ja ECDC ylläpitää sen tietoteknistä alustaa. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää on käytetty varoitusten lähettämiseen, tiedonvaihtoon ja toimien koordinointiin monien nykyisten ja aiempien tartuntatautien (esim. covid-19, apinarokko, A(H1N1)-influenssapandemia, ebolavirus) rajat ylittävän esiintymisen ja leviämisen yhteydessä.
Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä on luotu kaikkien uhkien varalta. Niihin sisältyvät biologiset, kemialliset ja ympäristöön liittyvät uhkat ja tuntemattomista tekijöistä johtuvat uhkat, kuten äärimmäiset sääilmiöt, vulkaaniset tuhkapilvet, kemikaalivuodot ja biologiset vaarat, kuten biotoksiinit.
Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä toimii tiukkojen sääntöjen mukaisesti, myös henkilötietojen hallinnan osalta. Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/253 vahvistettiin varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään liittyvät ilmoitusmenettelyt, joilla varmistetaan valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia koskeva tiedonvaihto, kaikkien tahojen kuuleminen ja reagointitoimien koordinointi.
Komission suosituksessa (EU) 2017/1140 esitettiin lisäksi sääntöjä henkilötiedoista, joita saa vaihtaa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta kontaktien jäljitystoimenpiteiden koordinoimiseksi valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien yhteydessä. Nämä säädökset, joissa määritellään varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän menettelyt, päivitetään uuden asetuksen (EU) 2022/2371 hyväksymisen jälkeen.
Valmisteilla on uusia varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään tehtäviä mukautuksia, joissa otetaan huomioon koronaviruspandemiasta saadut kokemukset sekä uusi asetus (EU) 2022/2371, jossa edellytetään, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän alusta tukee raportointia kaikista uhkista.
Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän olisi lisäksi mahdollistettava tietojenvaihto kansanterveystoimenpiteistä, riskinarvioinneista ja kriisinhallintatoiminnoista, myös sellaisista, jotka edellyttävät henkilökohtaisten terveystietojen vaihtoa, jotta varmistetaan tehokas digitaalinen kontaktien jäljitys ja lääkinnällinen evakuointi valtioiden rajat ylittävästi.
ECDC:n laajennetussa toimeksiannossa myös edellytetään, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää päivitetään jatkuvasti käyttäen muun muassa nykyaikaista teknologiaa, tekoälyä, avaruuspohjaisia sovelluksia ja muuta digitaaliseen kontaktien jäljitykseen tarvittavaa teknologiaa.
Milloin ja miten järjestelmä aktivoidaan
Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset tai Euroopan komissio antavat varoituksen, kun valtioiden rajat ylittävä vakava terveysuhka
- on epätavallinen tai odottamaton kyseiseen paikkaan ja aikaan nähden
- aiheuttaa merkittävää sairastuvuutta tai kuolleisuutta tai kasvaa nopeasti
- ylittää kansalliset reagointivalmiudet ja vaikuttaa useampaan kuin yhteen EU-maahan
- saattaa edellyttää koordinoituja toimia EU:n tasolla.
Varoitukset lähetetään viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun EU-maa tai komissio on saanut tiedon uhkasta. Komissio tiedotti esimerkiksi uhasta, joka nyt tunnetaan koronavirustautia aiheuttavana SARS-CoV-2-viruksena, jo 9.1.2020 – vain päiviä sen jälkeen, kun Kiina oli ilmoittanut tuntemattomasta viruksesta.
Covid-19-vastatoimien aikana varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä on myös tukenut matkustajalomaketietojen vaihtoa rajat ylittävää kontaktien jäljitystä varten. Kontaktien jäljitys on keskeinen keino, jolla voidaan reagoida tehokkaasti ja tunnistaa nopeasti tartunnan mahdollisesti saaneet henkilöt karanteenia, testausta tai hoitoa varten.
Näin taudin leviäminen voidaan estää tai sitä voidaan hidastaa. Matkustajatietojen vaihto varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta mahdollistettiin kahden säädöksen avulla:
- Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/858 varoituksista, jotka liittyvät matkustajatietolomakkeiden avulla määritettyjen matkustajien kontaktien jäljitykseen
- Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/1212 varoituksista, jotka liittyvät täytettyjen matkustajatietolomakkeiden avulla määritettyjen altistuneiden henkilöiden kontaktien jäljitykseen.
