Terveys-EU-uutiskirje 196 – Valokeilassa

Mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevien toimien EU-kompassi

Mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevien toimien EU-kompassi on järjestelmä, jonka avulla kerätään, vaihdetaan ja analysoidaan tietoa mielenterveysalan toimintapolitiikasta ja sidosryhmien toimista. EU-kompassi on kolmivuotinen hanke, joka saa rahoitusta Euroopan komission kolmannesta kansanterveysalan toimintaohjelmasta. Ensimmäisenä toimintavuonna siinä keskityttiin masennuksen ehkäisyyn ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen. Kolmannen vuoden teemoina ovat yhteisöperustaisten mielenterveyspalvelujen edistäminen ja poikkihallinnollisen lähestymistavan kehittäminen osana pyrkimystä ottaa mielenterveyden edistäminen huomioon kaikilla politiikan aloilla. Tämänvuotiset aiheet ovat mielenterveys kouluissa, itsemurhien ehkäisy ja mielenterveys työpaikoilla.

Professori Stavroula Leka Nottinghamin yliopistosta on psykososiaalisten työympäristöjen ja työpaikkojen mielenterveyskysymysten asiantuntija. Hän oli keskeisesti mukana myös laatimassa EU-kompassin vuoden 2017 kannanottoa mielenterveydestä eurooppalaisilla työpaikoilla. Lekan mielestä työpaikoilla on tärkeää kiinnittää huomiota mielenterveyteen. Edistystä on jo tapahtunut, mutta haasteita riittää edelleen.

Miten paljon työntekijöiden keskuudessa ilmenee mielenterveysongelmia?

Vuosittain mielenterveysongelmista kärsii noin 38,2 prosenttia EU-kansalaisista kaikissa ikäryhmissä. Joka kymmenes työntekijä on poissa töistä masennuksen takia, mutta 37 prosenttia heistä toteaa, ettei ilmoita tätä syytä työnantajalleen.

Miten mielenterveysongelmat vaikuttavat työvoimatilanteeseen?

Mielenterveyshäiriöt ovat suuri rasite EU-kansalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle. EU:ssa menetetään vuodessa arviolta noin 350 miljoonaa työpäivää stressin ja masennuksen takia. Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että työhön liittyvän masennuksen kokonaiskustannukset 27:n EU-maan alueella olivat lähes 620 miljardia euroa vuodessa.

Aiheuttaako työympäristö mielenterveysongelmia tai voiko se pahentaa niitä?

Se, että käy töissä ja tuntee itsensä tuotteliaaksi, voi itse asiassa edistää mielenterveyttä. Työttömillä esiintyy masennusta vielä enemmän kuin työssäkäyvillä. Työ voi kuitenkin myös aiheuttaa mielenterveysongelmia, jotka ovat suurelta osin vältettävissä, jos riskit tunnistetaan ja ongelmia ehkäistään ennalta. Suurimmassa vaarassa ovat ne työntekijät, jotka ovat ylityöllistettyjä, jotka ovat aliarvostettuja, joiden työ- ja yksityiselämä ei ole tasapainossa, joita kiusataan tai jotka jätetään huomiotta. Työnantajat voivat edistää tervettä ja myönteistä työympäristöä esimerkiksi toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimia, minimoimalla riskitekijöitä ja edistämällä hyvinvointia sekä organisaatio- että yksilötasolla.

Mitä EU:n tason toimia toteutetaan?

Mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevien toimien EU-kompassista tuetaan toimia, joilla vastataan Euroopan mielenterveyshaasteisiin ja seurataan EU-maiden ja kansalaisjärjestöjen toteuttamia toimia ja jaetaan tietoa niistä. EU-kompassi perustuu aiempiin EU-tason mielenterveystoimiin, kuten mielenterveyttä koskevaan vihreään kirjaan (2005), Euroopan mielenterveys- ja hyvinvointisopimukseen (2008) sekä mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevaan EU:n yhteiseen toimeen (2013–2016).

Millaisia jatkotoimia tarvitaan?

Mielenterveyttä koskevaa tiedotusta on lisättävä ja on poistettava mielenterveysongelmiin liittyvä stigma. On myös levitettävä psykososiaalisten riskien hallintaan liittyviä hyviä toimintatapoja, joiden avulla sekä parannetaan työoloja että kiinnitetään huomiota elintapoihin vaikuttaviin tekijöihin. On tuotava selvemmin esille niitä etuja, jotka liittyvät liike-elämän ja yhteiskunnan kannalta kestävään ja terveyttä edistävään työympäristöön. EU-kompassin suositusten avulla voidaan toimia kehittää edelleen, ja se tarjoaa myös mahdollisuuden vaihtaa tietoa hyvistä toimintatavoista.

EU:n tason toimet

Uutiset

Terveysohjelman hankkeita

Lisää linkkejä