EU:n tavoite: kaikille yhtäläiset mahdollisuudet terveydenhuoltoon
Xavier Prats Monne, Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston pääjohtaja, kertoo, miten komissio pyrkii parantamaan maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä samalla kun se auttaa jäsenvaltioita tehostamaan ja joustavoittamaan terveysjärjestelmiään, jotta ihmiset pääsisivät entistä helpommin hoitoon.
Eurooppaan on vuodesta 2015 lähtien saapunut ennennäkemätön määrä pakolaisia ja maahanmuuttajia. Onko terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto voinut tehdä jotain heidän hyväkseen?
Pääosasto on auttanut pakolaisia ja maahanmuuttajia tukemalla jäsenvaltioita. Tuki on kanavoitu EU:n kolmannesta terveysohjelmasta rahoitettujen hankkeiden kautta. Hankkeissa on koulutettu terveydenhuollon ammattilaisia sekä kehitetty terveydenhuoltomalleja, joita sovelletaan haavoittuvassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin. Lisäksi on pyritty tuomaan maahanmuuttajat perusterveydenhuollon piiriin.
Terveysohjelma on rahoitusväline, jolla täydennetään ja tuetaan jäsenvaltioiden terveydenhuoltopolitiikkoja ja annetaan niille lisäarvoa. Sen päätavoitteena on parantaa EU:n kansalaisten terveyttä, mutta sillä pyritään myös vähentämään terveydellistä eriarvoisuutta ja lisäämään terveysjärjestelmien kestävyyttä.
Kuinka paljon rahaa on käytetty maahanmuuttajien ja pakolaisten auttamiseen?
Vuosina 2015 ja 2016 osoitettiin 14,7 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka liittyivät maahanmuuttajien terveyteen. Varat tulivat EU:n kolmannesta terveysohjelmasta, joka kattaa vuodet 2014–2020. Tänä vuonna osoitetaan eri toimintoihin noin 4,5 miljoonaa euroa. Rahoitettavien hankkeiden joukossa on myös yhteinen toimi, jolla pyritään poistamaan terveydellistä eriarvoisuutta ja kohentamaan maahanmuuttajien terveyttä.
Millaista terveydellistä eriarvoisuutta maahanmuuttajat ja pakolaiset kohtaavat?
Maahanmuuttajien on paljon vaikeampaa saada ennalta ehkäisevää hoitoa ja sairaudenhoitoa kuin muiden kansalaisten. Maahanmuuttajat eivät tunne terveydenhuoltojärjestelmiä, eikä heidän sosiaalinen ja taloudellinen tilanteensa ole hyvä. He eivät ehkä osaa kohdemaansa kieltä, ja lisäksi he kokevat toisinaan leimautumista ja muita ongelmia. Komissio aikoo puuttua tämän eriarvoisuuden perimmäisiin syihin.
Maahanmuuttajiin kohdistuu stigma, koska ihmiset pelkäävät perusteettomasti, että pakolaiset ja maahanmuuttajat saattavat tuoda tauteja Eurooppaan. Itse asiassa useimmat pakolaiset ja maahanmuuttajat ovat varsin terveitä saapuessaan Eurooppaan. Tosin he ovat usein henkisesti ja fyysisesti erittäin uupuneita. Monet ovat traumatisoituneet niiden tapahtumien vuoksi, joita he ovat kokeneet paitsi kotimaassaan myös rasittavan matkansa aikana.
Komissio ja Maailman terveysjärjestö eivät ole antaneet suositusta, jonka mukaan pakolaisille ja maahanmuuttajille olisi tehtävä pakollinen seulonta sairauksien toteamiseksi. Sen sijaan on erittäin suositeltavaa, että maahantulon yhteydessä tehtäisiin terveystarkastuksia. Näin varmistetaan, että kaikki pakolaiset ja maahanmuuttajat saavat tarvitsemaansa terveydenhuoltoa, varsinkin lapset, raskaana olevat naiset, vanhukset ja väkivallan uhreiksi joutuneet.
Rahoitetaanko maahanmuuttajien terveystarkastuksia terveysohjelmasta?
Terveysohjelmasta on myönnetty suora avustus Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM) näitä terveystarkastuksia varten. Vuonna 2015 tarkastuksia tehtiin 4 275, ja vuonna 2016 niitä tehtiin 8 938. Eräässä toisessa hankkeessa tehtiin 2 459:lle vastikään saapuneelle maahanmuuttajalle kiireellinen yksilöllinen terveystarkastus. Samassa hankkeessa tehtiin 49 707 fyysistä terveystarkastusta. Lisäksi eräässä kolmannessa hankkeessa, joka toteutettiin Italiassa, tehtiin 11 057 lääkärintarkastusta. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ylisti Italiaa 13. syyskuuta 2017 pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessa ja totesi, että se, miten Italia hoitaa pakolaistilannetta, on pelastanut Euroopan maineen Välimerellä.
Miten maahanmuuttajia ja pakolaisia on pyritty saamaan EU:n terveysjärjestelmien piiriin?
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jonka komissio hyväksyi viime huhtikuussa, oli merkittävä askel oikeaan suuntaan. Pilarin periaatteessa nro 16 todetaan selvästi, että ”Jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon.”
Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa komission toimintasuunnitelmassa, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2016, luodaan perusta myös terveystyölle. Lukuisat terveysohjelman hankkeet auttavat tekemään suunnitelmasta totta, ja monia näistä hankkeista esitellään tässä maahanmuuttajien terveyttä käsittelevässä Terveys-EU-uutiskirjeessä.
Miten asiassa edetään?
Ei ole merkkejä siitä, että Eurooppaan olisi vastaisuudessa tulossa vähemmän pakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Siksi maahanmuuttokysymyksen hoitaminen on edelleen yksi EU:n painopisteistä. Komissio aikoo tukea jäsenvaltioita näiden tehostaessa ja joustavoittaessa terveysjärjestelmiään, jotta ihmiset pääsisivät entistä helpommin hoitoon. ”Terveydentila EU:ssa” -paketti auttaa poliittisia päättäjiä tekemään sellaisia terveydenhuoltopolitiikkaa ja terveysmenoja koskevia päätöksiä, jotka perustuvat tosiasioihin. Tämän vuoden marraskuussa analysoidaan kaikkien 28 EU-maan terveysprofiilit. Tästä laaditaan asiakirja, jossa analyysien tulokset pyritään liittämään osaksi laajempaa EU:n toimintasuunnitelmaa. Lopullinen tavoite? Se, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada tarvitsemaansa terveydenhuoltoa.
EU-tason toimet
|
Euroopan komissio – Terveys ja elintarviketurvallisuus |
Uutiset
|
Maahanmuuttajat ja terveys – Chafean järjestämä klusterikokous 21. syyskuuta 2017 Kokouksessa keskusteltiin toimista, joilla EU on pyrkinyt parantamaan haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien terveystilannetta ja saamaan pakolaiset ja maahanmuuttajat kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien piiriin. Lisäksi käsiteltiin terveysalan ammattilaisille annettua koulutusta. Tapahtuman järjesti Chafea (kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto) yhdessä komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston kanssa. |
|
”EU pitää minkä lupaa”, vakuuttaa terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis Komissaari Andriukaitis antoi syyskuussa 2017 pidetyssä, maahanmuuttajien terveyttä käsitelleessä klusterikokouksessa lupauksen siitä, että hän jatkaa muiden komissaarien, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa työtä maahanmuuttajien terveystilanteen ja kotoutumisen parantamiseksi. Tässä hyödynnetään myös EU:n terveysohjelmaa. |
|
Parempaa terveyttä maahanmuuttajille – komission ja Maailman terveysjärjestön yhteinen tiedotushanke Maahanmuuttajien terveyteen liittyvä tiedotushanke, jonka EU rahoittaa, käynnistettiin tammikuussa 2017. Hankkeella pyritään levittämään maahanmuuttajien terveyteen liittyviä hyviä käytäntöjä sekä tosiasioihin perustuvia lähestymistapoja kaikkialle EU:hun. |
|
Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen vuosipäivä Kaikkiaan 36 294 ihmistä on liittynyt solidaarisuusjoukkoihin sen jälkeen kun hanke käynnistettiin viime vuonna. Osallistujat ovat iältään 18–30-vuotiaita, ja he tulevat kaikista jäsenvaltioista. Osa näistä nuorista työskentelee vastaisuudessa terveysalalla, mutta monet heistä auttavat jo nyt maahanmuuttajia ja pakolaisia muilla tavoilla, esimerkiksi opettamalla kieliä. |