Lelujen sisältämä alumiini – suositus migraation raja-arvojen tiukentamisesta
Renate Krätke, terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHEER) varapuheenjohtaja ja lelujen alumiinipitoisuutta käsittelevän työryhmän puheenjohtaja
Terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tiedekomitea (SCHEER) on lopullisessa lausunnossaan, joka koskee alumiinin saannin siedettävää tasoa ja lelujen hyväksyttävää alumiinipitoisuutta, suositellut siedettäväksi päiväsaanniksi 0,3 mg/painokilo/vrk, josta 10 % voi olla peräisin leluista.
Lelujen osalta migraation raja-arvot ovat 2 250 mg alumiinia / 1 kg kuivaa, haurasta, jauhemaista tai notkeaa leluraaka-ainetta, 560 mg alumiinia / 1 kg nestemäistä tai tahmeaa leluraaka-ainetta ja 28 130 mg alumiinia / 1 kg raaputettua leluraaka-ainetta. Alumiinia voi migroitua leluista erityisesti silloin, kun pienet lapset pitävät leluja suussaan, pureskelevat tai imeskelevät niitä. Tällä tavoin migroituvan alumiinin lisäksi on otettava huomioon kaikki se alumiini, joka on peräisin muista lähteistä, ennen muuta elintarvikkeista. Koska tämä muista lähteistä, kuten elintarvikkeista, saatava altistus voi jo ylittää nykyisen siedettävän saannin rajan, SCHEER suosittelee, että leluista johtuva lisäaltistuminen alumiinille olisi pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla.
Euroopan unionissa on lelujen suhteen maailman tiukimman turvamääräykset, jotka perustuvat vuonna 2009 annettuun leluturvallisuusdirektiiviin. Jos lelussa on merkki EU:n hyväksynnästä ja sitä saa myydä EU:n alueella, lelu täyttää tarkat turvallisuusvaatimukset. Lelujen osalta alumiinin migraation raja-arvot on esitetty EU:n leluturvallisuusdirektiivissä. Alumiinin siedettävän saannin tason ovat puolestaan määrittäneet Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) vuonna 2008 ja FAO:n ja WHO:n yhteinen elintarvikelisäaineita käsittelevä asiantuntijakomitea vuonna 2011.
Euroopan komission tehtävänä on kuitenkin jatkuvasti valvoa lelujen aiheuttamia terveysriskejä. Hiljattain komissio pyysikin SCHEERiä analysoimaan, onko käytössä oleva siedettävän saannin taso edelleen asianmukainen ja voidaanko sen perusteella johtaa migraation raja-arvot leluille.
Lisäksi komissio on pyytänyt SCHEERiä tarkastelemaan tällä hetkellä saatavilla olevaa tietoa alumiinin toksisuudesta ja laatimaan tuoreimpiin tietoihin perustuvan suosituksen alumiinin siedettävän saannin tasosta ja alumiinin migraation raja-arvoista lelujen kohdalla niin, että otetaan huomioon myös muista lähteistä kuin leluista peräisin oleva altistus.
Alustavasta lausunnosta järjestettiin julkinen kuuleminen tiedekomiteoiden verkkosivustolla 7.7.–10.9.2017. Julkisesta kuulemisesta tiedotettiin laajalti kansallisille viranomaisille, kansainvälisille järjestöille ja muille sidosryhmille. Kuulemisessa saadut kommentit otettiin huomioon lausuntoa viimeisteltäessä, mutta ne eivät edellyttäneet muutoksia sen sisältöön.
Minulla oli kunnia johtaa tämän lausunnon parissa työskennellyttä työryhmää ja omalta osaltani auttaa pitämään EU mahdollisimman turvallisena myös sen nuorimmille ja haavoittuvimmille kansalaisille. Jatkamme työtä, jotta voimme vastata haasteisiin myös alkaneena uutena vuotena ja edistää kaikkien kansalaisten hyvinvointia.
Ihon herkistymisen kvantitatiivinen riskinarviointi hajusteiden ainesosien osalta
Tietyille kemikaaleille altistuminen aiheuttaa ihon herkistymistä ja voi johtaa allergiseen kosketusihottumaan. Hajusteissa voi olla tällaisia kemikaaleja, joten hajusteiden ainesosien aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan on kiinnitettävä huomiota. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että hajusteita on hajuvesien lisäksi useissa muissakin kosmeettisissa valmisteissa ja muissa tuotteissa.
Kuluttajien turvallisuutta käsittelevää tiedekomiteaa (SCCS) pyydettiin hiljattain arvioimaan IDEA-hankkeen (International Dialogue for the Evaluation of Allergens) kehittämää uutta kvantitatiivisen riskinarvioinnin menetelmää (QRA2). QRA2-menetelmä perustuu kansainvälisen hajusteliiton (IFRA) kehittämään aikaisempaan malliin, jolla tehtiin ihon herkistymisen kvantitatiivisia riskinarviointeja.
QRA2:ta käsittelevä loppuraportti osoittaa, että lähtötilanteeseen verrattuna kvantitatiivisessa riskinarvioinnissa on edetty huomattavasti. SCCS:n mielestä kvantitatiivinen riskinarviointi voi olla erittäin hyödyllinen apuväline myös muilla aloilla, jos sitä hiotaan vielä lisää.
Lisätietoa kvantitatiivisen riskinarvioinnin kehityksestä on SCCS:n alustavassa lausunnossa, joka käsittelee ihon herkistymisen kvantitatiivista riskinarviointia hajusteiden ainesosien osalta (QRA2). Lausunto julkaistiin verkossa lokakuussa 2017, ja sitä voi kommentoida 22.1.2018 asti.