Aurinkosuojavalmiste suojaa – kunhan sitä muistaa käyttää
Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) puheenjohtaja Qasim Chaudhry ja nanomateriaalien käyttöä kosmeettisissa aineissa käsittelevän työryhmän puheenjohtaja Ulrike Bernauer
Ihon suojaaminen auringolta on tehokkain tapa pienentää ihosyövän riskiä. Muutaman vuoden ajan on kuitenkin keskusteltu aurinkosuojavalmisteiden käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvistä riskeistä, sillä joidenkin aurinkosuojavalmisteiden turvallisuudesta on oltu epävarmoja. Etenkin on oltu huolestuneita hyvin pienten nanokokoisten ainesosien turvallisuudesta.
Nanomateriaaleilla voi kosmeettisten aineiden osana olla monia eri tehtäviä. Ne voivat toimia esimerkiksi UV-suodattimina (esim. titaanioksidi tai sinkkioksidi), pigmentteinä (esim. hiilimusta) tai mikrobilääkeaineena. Nanomateriaalien käytöstä EU:ssa kosmeettisissa valmisteissa säädetään kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009. Asetuksen mukaan kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) olisi 1) arvioitava nanomateriaalien käytön turvallisuutta kosmeettisissa valmisteissa ja annettava sitä koskevia tieteellisiä lausuntoja ja 2) annettava yhteistyössä muiden asiaan liittyvien elinten kanssa ohjeita tutkimusdataa koskevista vaatimuksista ja testausmenetelmistä. SCCS arvioi kosmeettisten valmisteiden ainesosia, joihin kuuluu myös nanomateriaaleja, voidakseen todeta, ovatko ne turvallisia ihmiskäyttöön. Muista turvallisuuskysymyksistä (esim. ympäristöä koskevista) vastaavat muut sääntelyelimet.
Vuonna 2013 SCCS julkaisi lausunnon, jossa todettiin, että nanotitaanidioksidin käyttö UV-suodattimena enintään 25 prosentin pitoisuutena ei aiheuta haittavaikutusten riskiä ihmiselle, kun valmistetta levitetään terveelle, ehjälle tai auringon polttamalle iholle (SCCS/1516/13). Kuitenkin jos nanomateriaalin pintaa muunnetaan muilla ainesosilla, se voi johtaa muutoksiin materiaalisissa ominaisuuksissa ja nanomateriaalista voi muodostua lukuisia variantteja. Aurinkosuojavalmisteissa käytetyn nanotitaanioksidin osalta SCCS päätteli, että myös sen pinnan muuntamisesta johtuvia variantteja voidaan pitää turvallisina. SCCS julkaisi hiljattain toisen lausunnon (SCCS/1580/16). Siinä arvioidaan, voidaanko nanotitaanioksidia, joka on päällystetty toisella materiaalilla, pitää turvallisena käytettäväksi UV-suodattimena iholle levitettävissä kosmeettisissa valmisteissa. Lausunnossa todetaan, että titaanidioksidinanomateriaalin, joka on päällystetty tietyillä määrillä kolmea pinnoitemateriaalia, käyttöä kosmeettisissa valmisteissa, jotka on tarkoitettu terveelle, ehjälle tai auringon polttamalle iholle, voidaan pitää turvallisena. Tämä päätelmä perustuu ennen muuta ihoabsorptiotutkimuksiin, jotka osoittivat, että nanomateriaalit eivät läpäisseet ihoa eivätkä siirtyneet kehoon.
SCCS tarkastelee lausuntojaan aina uudestaan, kun uutta tieteellistä näyttöä tulee saataville. Parhaillaan se tarkistaa kosmetiikassa käytettävien nanomateriaalien turvallisuusarviointia koskevaa ohjeistusta (SCCS/1484/12), jotta siinä otetaan huomioon nanoteknologian alan tieteellinen kehitys ja nykyisin käytettävissä olevat uudet testausmenetelmät.
SCCS:n toimien ansiosta kuluttajat voivat luottaa siihen, että kosmetiikassa käytettävät nanomateriaalit ovat EU:ssa käyneet läpi maailman tiukimman turvallisuusarvioinnin. Aurinkosuojavalmisteiden käyttäjillä ei ole syytä huoleen vaan ainoastaan heillä, jotka eivät niitä käytä. Aurinkosuojavalmisteiden käyttö on otettu myös Euroopan syövänvastaisen säännöstön luetteloon, jossa esitellään 12 tapaa pienentää syöpäriskiä.
Lisätietoa
- Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) toiminta
- Euroopan syövänvastainen säännöstö
LED-valojen tulevaisuus näyttää kirkkaalta
On hyvin mahdollista, että luet tätä tekstiä tietokoneelta, tabletilta tai kännykältä, jonka näytössä on LED-valoja (valodiodeja). Todennäköisesti LED-valot valaisevat muutakin päivittäistä elämääsi, sillä niitä käytetään sisä- ja ulkovaloissa, ajoneuvoissa, liikennemerkeissä ja koristeissa. Koska LED-valot ovat niin energiatehokkaita, kestäviä ja pienikokoisia eivätkä tuota lämpöä ulkoisesti, niitä käytetään laajalti. Niiden yleisen käytön vuoksi Euroopan komissio on pyytänyt terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevää tiedekomiteaa (SCHEER) määrittelemään, voiko tämäntyyppinen valaistus vaarantaa ihmisten terveyden.
LED-laitteet emittoivat optista säteilyä, joka ei tunkeudu kehon läpi mutta joka voi mahdollisesti vahingoittaa silmiä ja ihoa. Mahdollinen vahingollisuus riippuu monista muuttujista, kuten altistuksen kestosta, aallonpituudesta ja valotehokkuudesta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että televisioiden, läppäreiden, puhelimien, tablettien ja lelujen LED-näyttöjen säteily on alle 10 prosenttia enimmäisarvoista, joiden katsotaan vielä olevan verkkokalvoille turvallisia. Tämä tarkoittaa, että ne eivät aiheuta vaaraa silmille tavanomaisessa käytössä.
Tavallinen altistuminen LED-valoista tulevalle säteilylle on todennäköisesti vähäistä verrattuna auringosta tulevaan säteilyyn. Myös muuntyyppiset valonlähteet emittoivat optista säteilyä, joka on osa sähkömagneettista spektriä.
Kun vanhemmat ihmiset katsovat LED-valoja, he saattavat tuntea silmissään häikäisyä ja välähtelyä tai välkyntää. Pienistä lapsista taas siniset LED-valot saattavat tuntua hyvin häikäiseviltä. SCHEER on kuitenkin todennut, että ei ole näyttöä siitä, että LED-valojen normaalilla käytöllä olisi suoria haitallisia vaikutuksia suuren yleisön terveyteen. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta etenkin pitkäaikaisen ja matala-asteisen altistumisen vaikutuksista. Koska LED-teknologia kehittyy edelleen, SCHEER haluaisi LED-valoja ja niiden mahdollisesti suurelle yleisölle aiheuttamia terveysriskejä seurattavan jatkuvasti.
SCHEERin hiljattain julkaisemassa lopullisessa lausunnossa LEDien turvallisuudesta on lisätietoa tästä aiheesta ja sen tieteellisistä taustoista. Lausunnon keskeiset kohdat on lisäksi esitetty tiivistelmässä ja tietokoosteessa, jotka ovat saatavilla myös verkossa.
Lisätietoa