Terveys-EU-uutiskirje 222 – Valokeilassa

Hiv, virushepatiitti ja tuberkuloosi: Vuoden 2030 tavoitteet ovat saavutettavissa

Mitä Euroopan komissio on tehnyt, jotta hivin/aidsin, virushepatiitin ja tuberkuloosin torjunnassa päästäisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin? Komission terveyspääosaston kansanterveyslinjan johtaja John F. Ryan valottaa asiaa tuoreen valmisteluasiakirjan pohjalta.

Mitkä tavoitteet on asetettu vuodeksi 2030 ja ovatko ne saavutettavissa?

Maailman terveysjärjestö (WHO) on asettanut tavoitteeksi lopettaa aids- ja tuberkuloosiepidemiat vuoteen 2030 mennessä ja jatkaa hepatiitin torjuntaa. Komissio on sitoutunut näihin tavoitteisiin. Olemme optimistisia, sillä emme tee työtä yksin, vaan kaikki EU:n jäsenmaat ovat mukana, ja tukenamme ovat vuosien kokemus ja aiemmat hyvät tulokset.

Miksi komissio toteuttaa hivin/aidsin, virushepatiitin ja tuberkuloosin torjumiseksi myös muita kuin kansanterveysalan toimia?

Tartuntatautien torjunta on tosiaankin yhteydessä muun muassa tutkimustoimintaan, huumepolitiikkaan, kehitysyhteistyöhön, EU:n naapuruus- ja laajentumispolitiikkaan ja Euroopan rakennerahastoihin. Yhteinen terveys -toimintamalli soveltuu tähän mainiosti, sillä terveys on moninaisten tekijöiden summa eikä yksittäisen alan toimilla pystytä puuttumaan ongelmiin tehokkaasti. Esimerkiksi mikrobilääkeresistenssin yleistyessä hiv/aids-, tuberkuloosi- ja hepatiittipotilaiden kuolleisuus- ja komplikaatioriski sekä hoitokustannukset kasvavat suuresti. Vastustuskykyiset mikrobit voivat levitä eläimistä ja ihmisistä toisiin esimerkiksi kosketuksen tai saastuneen ruoan välityksellä. Torjuntatoimien tehokas koordinointi on siis elintärkeää.

Millaisia tuloksia komission toimilla on saatu aikaan?

EU on rahoittanut tutkimus- ja kehitystyötä ja levittänyt hyviä käytäntöjä, ja nämä toimet ovat osaltaan vähentäneet kuolleisuutta huomattavasti.

Komissio tukee Horisontti 2020 -tutkimuspuiteohjelmasta parempien rokotteiden, lääkkeiden ja diagnoosivälineiden kehittämistä. Tämän alan hankkeita rahoitetaan lisäksi EU:n terveysalan toimintaohjelman kautta. Esimerkiksi kahdeksaan hankkeeseen, joilla edistetään heikossa asemassa olevien väestöryhmien mahdollisuuksia saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja päästä nopeasti hoitoon, on osoitettu 12 miljoonan euron tuki.

Kaudella 2014–2020 EU:n terveysalan määrärahat ovat yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Näillä varoilla muun muassa tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja varmistetaan, että terveydenhuoltoalalla on riittävästi pätevää työvoimaa ja että lääkkeitä on saatavilla kohtuuhintaan.

EU on myös suurella panoksella mukana hivin/aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnassa. EU:n osuus näiden toimien kokonaisrahoituksesta on noin 50 prosenttia.

Miksi komissio yhdistää hivin/aidsin torjunnan virushepatiitin ja tuberkuloosin torjuntatoimiin?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että sama – usein sosiaalisesti syrjäytynyt – ihmisjoukko kuuluu kaikkien näiden tautien riskiryhmiin. Koko maailmassa noin 15 prosentilla hiv-tartunnan saaneista on myös virushepatiitti, ja heistä noin 90 prosenttia on suonensisäisten huumeiden käyttäjiä. Hiv-potilaiden todennäköisyys sairastua tuberkuloosiin on 16–27 kertaa suurempi kuin muilla ihmisillä.

Mitä toimia vielä tarvitaan?

EU:n on varmistettava, että nykyisiä resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti, ja tuettava edelleen uusien toimintamallien ja välineiden kehittämistä. On tärkeää pyrkiä vaikuttamaan myös asenteisiin. Stigmatisaation pelko estää ihmisiä menemästä testeihin, hakeutumasta hoitoon ja kertomasta sairaudestaan. Eristäytyminen voi aiheuttaa yhtä vaikeita ja vaarallisia seurauksia kuin monet sairaudet.

EU-tason toimet

Uutiset

Muita linkkejä