Olet sitä mitä syöt – terveelliset ja kestävät eurooppalaiset elintarvikejärjestelmät
Dr Karin Schindler työskentelee Itävallan työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asioiden ministeriössä terveys- ja ravitsemusasioiden yksikön päällikkönä. Seuraavassa hän esittelee ministeriönsä hiljattain järjestämää konferenssia, jonka aiheena olivat terveelliset ja kestävät eurooppalaiset elintarvikejärjestelmät, ja kertoo, miksi aihe on niin tärkeä ja ajankohtainen.
Tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja syövän kaltaisia ei-tarttuvia tauteja sairastavia on Euroopassa yhä enemmän. Näillä sairauksilla, kuten ylipainolla ja lihavuudellakin, on yhteys ravintotottumuksiin ja liikunnan harrastamiseen. Monet syövät liian usein ja liian paljon prosessoituja ruokia, joissa on paljon sokeria, rasvaa ja/tai suolaa. Lisäksi monien elintarvikkeiden ympäristöjalanjälki on suuri.
Elintarviketarjontaan vaikuttavat elintarvikejärjestelmän sosioekonomiset, sosiopoliittiset ja taloudelliset tekijät. Terveellisiä valintoja edistävät yksittäiset ja irralliset tiedotus- ja viestintäkampanjat eivät ole tuottaneet tulosta. Tämän vuoksi tarvitaan mielestämme enemmän vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikkien elintarvikejärjestelmän tahojen sekä terveysalan ja kestävän kehityksen toimijoiden välillä.
Interaktiivisen ja tieteidenvälisen konferenssin tavoitteena oli yhtäältä tuoda esiin lupaavia esimerkkejä eri yhteyksissä toimivista hyvistä käytännöistä ja toisaalta edistää vuoropuhelua elintarvikejärjestelmän ja terveysalan toimijoiden välillä.
Itävallan liittovaltion ministeriö on kutsunut esimerkiksi maatalous-, terveys- ja talousministeriöitä muista Euroopan maista jatkamaan yhteistyötä terveellisten ja kestävien elintarvikejärjestelmien puolesta.
Millä perusteilla parhaat toimintatavat on valittu?
Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto on auttanut meitä parhaiden toimintatapojen löytämisessä ja arvioinnissa monin tavoin, ja olemme siitä hyvin kiitollisia.
Ensiksi teimme terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston ylläpitämän hyvien käytäntöjen portaalin kautta pyynnön toimittaa esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Saimme kaikkiaan 33 vastausta. Niissä esitellyt hyvät toimintatavat arvioitiin elintarvikejärjestelmän eri alojen asiantuntijoiden laatimien kriteerien perusteella ja niistä keskusteltiin Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen kokouksessa. Sen jälkeen kutsuimme yhteensä 10 tahoa, jotka olivat toimittaneet esimerkkejä erityisen onnistuneista toimintatavoista, esittelemään niitä konferenssissa. Niistä keskusteltiin pienryhmissä, jotta oppimistapahtuma olisi mahdollisimman vastavuoroinen. Nämä esimerkit hyvistä toimintatavoista on nyt julkaistu myös terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston portaalissa, jossa kuka tahansa voi halutessaan tutustua niihin.
EU:n tason toimet
|
Euroopan komissio – Terveys ja elintarviketurvallisuus |
Uutiset
|
Terveelliset ja kestävät eurooppalaiset elintarvikejärjestelmät (Wien 22.–23.11.2018) Elintarvikejärjestelmän eri osa-alueiden edustajat keskustelivat korkean tason monialaisessa kokouksessa eurooppalaisten elintarvikejärjestelmien nykyhaasteista. Konferenssin järjesti EU:n neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Itävalta, ja se sai rahoitusta EU:n kolmannesta terveysohjelmasta. EU:ssa on noin 60 miljoonaa diabeetikkoa, ja noin 55 % aikuisväestöstä on ylipainoisia tai lihavia (ks. pääkirjoitus). |
|
YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 3.4 saavuttamista tukevat käytännöt Sidosryhmiä pyydetään toimittamaan tietoja hyvistä toimintatavoista, joilla voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteen 3.4 saavuttamista. Tiedot voi toimittaa Euroopan komission hyvien käytäntöjen portaalin kautta 31.1.2019 mennessä. Parhaiksi arvioiduille toimintatavoille myönnetään kunniamaininta, ja joitakin niistä esitellään EU-maiden edustajille kesäkuussa 2019. |
|
EGEA 2018 -konferenssi: Ravitsemus ja terveys – tieteen soveltaminen käytäntöön Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto osallistui tähän Lyonissa 7.–9.11.2018 järjestettyyn konferenssiin. Konferenssin esitelmät ja videot ovat nyt saatavilla verkossa. |
EU:n terveysohjelman hankkeet
|
JA-NPA – ravitsemusta ja liikuntaa koskeva yhteinen toimi Hankkeen päätavoitteena oli torjua lasten ja nuorten ylipainoa ja lihavuutta. Vuosina 2015–2017 toteutettuun hankkeeseen osallistui 25 EU-maata ja Norja. |
|
CHRODIS Plus – kroonisia sairauksia koskeva yhteinen toimi CHRODIS Plus -hankkeessa oli mukana 42 yhteistyökumppania yhteensä 21 EU-maasta. Yhteistyön tavoitteena oli toteuttaa kroonisiin sairauksiin liittyviä pilottihankkeita ja vaihtaa kokemuksia. |
Muita linkkejä
|
Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn tietokeskus Tietokeskuksen sivustolta saa ei-tarttuvien tautien torjuntaa ja terveyttä koskevaa luotettavaa, puolueetonta ja ajantasaista tietoa. Keskeisiä aiheita ovat sydänsairauksien, diabeteksen, syövän ja muiden ei-tarttuvien tautien torjunta. |
|
EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmä Tarjoamalla hedelmiä, vihanneksia ja maitoa EU:n koululaisille edistetään lasten ja nuorten terveellistä ruokavaliota. |
|
EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumi Foorumin kautta EU:n toimielimet, EU-maiden asiantuntijat ja muut sidosryhmät voivat tehdä yhteistyötä ja etsiä keinoja pienentää ruokajätettä, vaihtaa tietoa hyvistä toimintatavoista ja arvioida toiminnan tehokkuutta. |
|
Elintarviketurvallisuuden ja ravitsemusalan tulevaisuuden näkymiä – tieteellinen julkaisu Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston yhteisessä julkaisussa ”Future of food safety and nutrition – Seeking win-wins, coping with trade-offs” tarkastellaan EU:n sääntelyjärjestelmän ja toimintapolitiikkojen toimintakykyä elintarviketurvallisuuden ja ravitsemuksen alalla sekä tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2050 asti. |
|
Elintarviketurvallisuus ja ravitsemus EU:ssa vuonna 2050 – tieteellinen julkaisu Tutkimuksen ”Delivering on EU Food Safety and Nutrition in 2050 – Future challenges and policy preparedness” tavoitteena on auttaa poliittisia päättäjiä arvioimaan nykyisen elintarvikepolitiikan ja sääntelykehyksen tehokkuutta sekä viitoittaa tietä vuoteen 2050. |