Skip to main content
Public Health

Terveys-EU-uutiskirje 229 – Valokeilassa

Ilmansaasteiden vaikutukset terveyteen on otettava vakavasti myös Euroopassa

Veronica Manfredi (Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto) kertoo EU:n toimista, joilla pyritään vähentämään ilman saastumista ja sen vaikutuksia terveyteen. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset ovat maailmanlaajuinen huolenaihe.

Kuinka iso ongelma ilmansaasteet ovat EU:ssa? Ovatko ne ongelma lähinnä EU:n ulkopuolella?

Intiassa lääkärit ovat havainneet, että newdelhiläisten teinien keuhkot ovat yhtä tummuneet ja vaurioituneet kuin 70-vuotiaiden keuhkot 1980-luvulla. Vaikka EU on lainsäädännössään asettanut ilmansaasteille sallitut rajat, yli 130 kaupunkia EU:n alueella ei siitä huolimatta täytä kaikkia asetettuja vaatimuksia ja joissain tapauksissa ilmansaasteiden määrä kaupunkialueilla saattaa pahimmillaan nousta samoihin lukemiin kuin New Delhissä.

Ilmansaasteet ovat maailmanlaajuinen ongelma. WHO:n arvioiden mukaan maailmassa tapahtuu 4,2 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa ulkoilman saasteiden takia joka vuosi, ja Euroopan ympäristökeskus taas arvioi vastaavan luvun olevan Euroopassa yli 400 000. Suurimpia syypäitä ovat pienhiukkaset, typpidioksidi ja otsoni.

Mitä EU on tähän mennessä tehnyt ilmansaasteiden vähentämiseksi?

Lainsäädännössä asetetaan yhteiset ilmanlaatutavoitteet, kansalliset päästörajat ja standardit olennaisimmille päästölähteille. Tarjoamme myös rahoitusta ilmanlaatumittausten tekemisen tueksi. Esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista on ohjattu tätä tarkoitusta varten 1,8 miljoonaa euroa ajanjaksolle 2014–2020. Tämän lisäksi on myönnetty muuta rahoitusta, joka voi vaikuttaa ilmanlaatuun epäsuorasti, kuten 45 miljardin euron investoinnit vähähiiliseen talouteen.

Rahoitus toimii kannusteena – se on porkkana, mutta on meillä keppikin käytettävissä. Voimme ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin – ja ryhdymmekin – rikkojia vastaan EU-lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi, ja rikkomustapauksia voidaan käsitellä unionin tuomioistuimessa. Tällä hetkellä tiedossa on 30 huolestuttavaa tapausta 20:sta eri EU-maasta, jossa pienhiukkasten, typpidioksidin tai rikkidioksidin sallitut rajat ylittyvät toistuvasti.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että oikeudelliset toimenpiteet ovat vain yksi keino varmistaa, että säädöksiä noudatetaan, ja käytössä on muitakin keinoja. Euroopan komissio edistää hyväksi havaittujen toimintatapojen jakamista erilaisten verkostojen kautta. Se on aktiivisesti mukana monissa alan verkostoissa ja on myös järjestänyt EU-maiden kanssa puhdasta ilmaa ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointia koskevia vuoropuheluita.

Mitä muuta voidaan vielä tehdä?

On selvitettävä, miten päästöjä voidaan vähentää talouden kaikilla sektoreilla, oli kyse sitten teollisuudesta, liikenteestä, asuntojen lämmittämisestä tai maataloudesta. Maatalouden saralla on vähennettävä ammoniakin ja nitraattien käyttöä lannoitteissa, mikä vähentää sekä ilman että veden saastumista.

Nyt on korkea aika saavuttaa EU:n ilmanlaatutavoitteet koko EU:n alueella ja syytä parantaa ilmanlaatua vielä tätä huomattavasti enemmän kohti WHO:n suosittelemia tasoja.

Tilanne vaikuttaa vakavalta. Näkyykö tunnelin päässä mitään valoa?

Onneksi näkyy – tiedämme, että puhtaan ilman politiikka todella toimii. EU:n sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten yhteisten ponnistelujen ansiosta ilmansaasteet ovat vähentyneet EU:ssa viime vuosikymmeninä. Myös uusien ilmansaastepäästöjen määrä väheni merkittävästi, vaikka talouskasvu oli samaan aikaan vahvaa. Olemme oikealla tiellä, mutta matkaa on vielä taitettavana. Tavoitteena on puolittaa ilmansaastepäästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä EU-lainsäädännössä asetettujen kansallisten päästövähennysvelvoitteiden avulla. Tämä pudottaisi myös ilmansaastepäästöjen terveysvaikutukset puoleen vuoden 2005 tasosta.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan nyt nopeita toimia. EU-maiden on sitouduttava kunnianhimoisiin ilmastotoimiin, joiden toteuttaminen edellyttää myös lääketieteellisen yhteisön täyttä tukea.

EU:n tason toimet

Ympäristö

Euroopan komissio – Ympäristöasiat

Puhdas ilma

Euroopan komissio – Ympäristöasiat

Life-ohjelma

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto

Uutiset

EU:n talousarvio: Komissio ehdottaa lisää rahoitusta ympäristö- ja ilmastotoimille

Komissio ehdottaa, että seuraavassa EU:n pitkän aikavälin talousarviossa vuosiksi 2021–2027 EU:n ympäristö- ja ilmastotoimien Life-ohjelman rahoitusta lisätään lähes 60 prosenttia.

Life-ohjelma: EU-maille luvassa neljännesmiljardin euron investoinnit ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ilmastotoimiin

Komissio on hyväksynyt 243 miljoonan euron investointipaketin ympäristöä, luonnonsuojelua ja elämänlaatua tukevia hankkeita varten Life-ohjelman puitteissa. Hankkeilla rakennetaan kestävämpää ja vähähiilisempää Eurooppaa.

Life-ohjelman vaikuttajien uudenvuodentoiveet

Uuden vuoden alussa Life-ohjelman kehittämistä tukeneilta päättäjiltä ja vaikuttajilta kysyttiin, mitä he toivovat ohjelmalta.

Voimalaitosten päästörajoitteita analysoitu

Euroopan ympäristökeskuksen uuden analyysin mukaan tiukkojen mutta realististen päästörajojen asettaminen energiasektorille voisi vähentää keskeisimpien saasteiden päästöjä 79–91 %:lla vuoteen 2030 mennessä.

Kuinka puhdasta ilmaa hengität?

Euroopan ilmanlaatuindeksi kertoo, millainen ilmanlaatu valitsemassasi paikassa on ollut 6–48 tuntia sitten.

EU:n saastekohtaiset ilmanlaatunormit saatavilla verkossa

Ilmassa esiintyville saasteille EU:n lainsäädännössä asetetut normit ja tavoitetasot on koostettu tälle sivulle.

EU auttaa jäsenmaita torjumaan ilmansaasteita

Euroopan komission tiedonannossa ”Suojeleva Eurooppa – puhdasta ilmaa kaikille” esitellään EU-maiden käytössä olevia toimenpiteitä ilman epäpuhtauksien torjumiseksi.

Ilmansaasteita käsittelevä EU-lainsäädäntö

EU:n ilmanlaatua, ilman saastumista ja ajoneuvoja koskevaan lainsäädäntöön voi tutustua verkossa. Ilmanlaatuun liittyy esimerkiksi direktiivi 2008/50/EC ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa.

EU:n ympäristöalan toimintaohjelma – video

Yhdeksän kymmenestä ihmisestä hengittää saastunutta ilmaa

Ilma on vaarallisen epäpuhdasta monissa eri maailmankolkissa. WHO:n tuoreiden tietojen mukaan yhdeksän kymmenestä hengittää ilmaa, joka sisältää korkeita määriä saasteita.

Yli 90 % maailman lapsista hengittää myrkyllistä ilmaa joka päivä

93 % alle 15-vuotiaista lapsista (1,8 miljardia lasta) hengittää niin saastunutta ilmaa, että se vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä. WHO:n arvion mukaan 600 000 lasta kuoli akuutteihin alahengitystieinfektioihin vuonna 2016.

EU:n puhtaan ilman foorumi marraskuussa 2019

Euroopan komissio järjestää yhteistyössä Slovakian kanssa toisen puhdasta ilmaa käsittelevän eurooppalaisen foorumin Bratislavassa. Foorumissa keskitytään ilmanlaatuun ja energiaan, ilmanlaatuun ja maatalouteen sekä puhtaan ilman rahoitusmekanismeihin.

EU:n kestävän energian teemaviikko, konferenssi ja palkintotilaisuus – Bryssel kesäkuu 2019

Ole mukana kestävän energian teemaviikon tapahtumissa omalla ohjelmallasi tai verkostoitumistilaisuudellasi. Verkkosivustolla on lisätietoa ja ohjeita, ja sieltä voit tarkistaa myös helmi- ja maaliskuussa olevat määräajat. Voit myös ehdottaa projektiasi kestävän energian palkinnon saajaksi 11.2.2019 mennessä.

Muita linkkejä

Euroopan ilmanlaaturaportti 2018

Urban PM2.5 Atlas: Ilmanlaatu eurooppalaisissa kaupungeissa

WHO:n ensimmäinen maailmankonferenssi ilman saastumisesta ja terveydestä – 30.10.–1.11.2018

Maailman terveysjärjestö – Ilmansaasteet

Euroopan ympäristökeskus – Ilmansaasteet