Skip to main content
Public Health

Terveys-EU-uutiskirje 245 – Valokeilassa

Terveyden tila EU:ssa: terveyskomissaari Andriukaitisin perintö

Vytenis Andriukaitis on terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaavana Euroopan komission jäsenenä ollut mukana luomassa Terveyden tila EU:ssa -sykliä, jonka puitteissa seurataan EU-maiden terveysjärjestelmien kehitystä tiiviiden raporttien avulla. Terveysuutiskirjeen tämän numeron pääkirjoitus on ote komissaari Andriukaitisin laatimasta 28.11.2019 julkaistavan seurantasyklin oheisraportin esipuheesta.

Eurooppa on kansalaisten unioni, joka vaalii heidän etujaan. Jos jokin asia on tärkeä eurooppalaisille, se on tärkeä EU:lle. Terveyskysymykset ovat yksi eurooppalaisten keskeisistä huolenaiheista, jotka nousevat säännöllisesti esiin eri EU-maissa järjestettävissä kyselytutkimuksissa ja keskusteluissa. Kansalaisilla on oikeus odottaa, että heidän terveyttään suojellaan, ja kaikkien EU-maiden johtajien on taattava tämä.

Ihmisten elinajanodote on Euroopassa nykyisin maailman korkein. Myönteinen kehitys on kuitenkin hidastumassa, ja eriarvoisuus Euroopan maiden välillä ja sisällä kasvaa. Monet ihmiset ovat huolissaan siitä, että heidän lastensa tulevaisuus on epävarma. EU:lla on vastassaan monia haasteita: ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, mikrobilääkeresistenssi ja muut terveysuhat, väestön digivalmiuksien suuret erot ja yhteiskunnan kasvava kahtiajako. Nämä tekijät horjuttavat näyttöön perustuvaa toimintapolitiikkaamme. Nykytilanteen ylläpito ei riitä. Jos terveysasioissa ei toimita aktiivisesti, kustannukset voivat olla katastrofaalisen suuret niin ihmisten kuin taloudenkin kannalta.

Mitä voimme tehdä? Kaiken lähtökohtana on uskottava, näyttöön perustuva lähestymistapa. Tämä on myös Terveyden tila EU:ssa -seurantasyklin tavoite. Se muodostaa puitteet, joiden avulla terveydenhuoltojärjestelmiä koskeva tieto, asiantuntemus ja parhaat käytännöt ovat helposti poliittisten päättäjien ja vaikuttajien saatavilla. Tämä on ollut yksi keskeisistä tavoitteistani komission jäsenenä, ja se on suora vastaus puheenjohtaja Junckerin vuonna 2014 esittämään toimeksiantoon. Euroopan komissio on lisännyt yhteistyötään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ja European Observatory on Health Systems and Policies -seurantakeskuksen kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena julkaistaan joka toinen vuosi maakohtaiset terveysprofiilit, jotka ovat kattava tietolähde EU:n terveyspolitiikan toimijoille.

Nyt julkaistavassa oheisraportissa esitellään terveydenhuoltojärjestelmiemme muutoskehityksen keskeisiä suuntauksia. Ensinnäkin olen iloinen siitä, että terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn tähtäävät toimet ovat tuottaneet myönteisiä tuloksia. Työtä haittaavat kuitenkin esimerkiksi rokotuksiin liittyvät väärinkäsitykset ja ennakkoluulot sekä vaikeudet digitalisaatiokehityksen täysipainoisessa hyödyntämisessä, mikä voi johtaa siihen, että yhteiskunta jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Toiseksi EU-maita kehotetaan varmistamaan, että kansalaisilla on mahdollisuus saada ajoissa kohtuuhintaista, ehkäisevää, hoitavaa ja laadukasta terveydenhuoltoa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti. Mutta miten nämä lupaukset voidaan lunastaa? Onko meillä riittävästi näyttöä, jonka avulla voimme tukea terveyspalvelujen yleistä saatavuutta? Kolmanneksi raportissa pohditaan sitä, miten voimme taata terveydenhuoltojärjestelmiemme kestävyyden tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä tarkastellaan mielenkiintoisia esimerkkejä terveydenhuoltohenkilöstön tehtävänsiirroista samoin kuin keinoja, joilla voitaisiin varmistaa lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus.

Terveyden tila EU:ssa -seurantasyklin perimmäisenä tavoitteena on tukea EU-maita niiden terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saavutettavuuden ja sopeutumiskyvyn parantamisessa. Seurannassa koottua kattavaa tietoa eri maista ja koko EU:sta hyödynnetään nyt sekä kansallisessa päätöksenteossa että EU:n tason yhteistyössä. Useat EU-maat osallistuvat tätä näyttöpohjaa koskevaan vapaaehtoiseen keskusteluun, jossa analysoidaan tutkimustuloksia ja jaetaan hyviä toimintamalleja. Olen erittäin ylpeä alulle panemastani Terveyden tila EU:ssa -seurantasyklistä ja toivon, että seuraajani komissiossa jatkaa sen hyödyntämistä tavoitteidensa toteuttamisessa. Luotan siihen, että uskottava, näyttöön perustuva lähestymistapa on vastaisuudessakin avainasemassa eurooppalaisessa päätöksenteossa.

EU:n tason toimet

Terveyden tila EU:ssa

Euroopan komissio – Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uutiset

Vuoden 2019 oheisraportti: viisi keskeistä päätelmää EU-maiden terveysprofiileista

EU-maiden terveysprofiilien tuoreessa oheisraportissa nostetaan esiin analyysituloksia, joiden avulla voidaan parantaa terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saavutettavuutta ja sopeutumiskykyä. Tutustu viiteen keskeiseen päätelmään tai lue raportti kokonaisuudessaan verkossa.

Maakohtaiset terveysprofiilit luovat perustaa EU:n tason toimille

Oheisraportissa korostetaan EU-maiden yhteisiä terveyspolitiikan tavoitteita ja tuodaan esille potentiaalisia aloja, joilla Euroopan komissio voi edistää keskinäistä oppimista ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.

Maakohtaiset terveysprofiilit: kattava katsaus terveyspolitiikan haasteisiin ja ratkaisuihin

Kustakin EU-maasta sekä Islannista ja Norjasta on laadittu maakohtainen terveysprofiili. Niihin on koottu kattavasti tietoa maiden terveydenhuoltojärjestelmistä, ja tietoja vertaillaan myös EU:n laajuisesti.

Video: Terveyden tila EU:ssa -seurantasykli ja siihen kuuluvat raportit

Muita linkkejä

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) – Health at a Glance -raportin vuoden 2019 indikaattorit

Health at a Glance: Europe 2018 -raportti / Terveyden tila EU:ssa

Health at a Glance: Europe 2018 -raportissa vertaillaan EU:n 28 jäsenmaan ja viiden ehdokasmaan sekä kolmen EFTA-maan kansalaisten terveydentilaa ja terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) – maakohtaiset terveysprofiilit 2017

Terveyden tila EU:ssa – oheisraportti 2019

Terveyden tila EU:ssa -seurantasykliin kuuluvassa oheisraportissa esitetään viisi keskeistä päätelmää maakohtaisista terveysprofiileista.