Skip to main content
Public Health

Terveys-EU-uutiskirje 247 – Valokeilassa

SCHEER-tiedekomitea mukana ympäristötietoon erikoistuneen Environment Knowledge Communityn vuotuisessa toiminnassa

Marco Vighi, terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHEER) jäsen sekä ympäristön ja yhteiskuntaelämän vuorovaikutussuhteisiin liittyviä kehittymässä olevia ilmiöitä (2018-2019) käsitelleen FORENV-työryhmän puheenjohtaja, IMDEA Water Institute, Alcalá de Henares (Madrid), Espanja.

Terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tiedekomitea SCHEER, joka tekee Euroopan komissiolle säännönmukaisesti tieteellisiä riskinarviointeja, osallistuu myös EU:n ympäristöalan ennakointijärjestelmän (FORENV) vuotuiseen toimintaan.

Environmental Knowledge Community kehitti vuonna 2017 FORENV-syklin, jonka avulla halutaan eritellä, kuvailla ja arvioida kehittymässä olevia ilmiöitä, jotka voivat muodostua riskeiksi tai myönteisiksi mahdollisuuksiksi ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta. Näiden havaintojen avulla päättäjät ja muut sidosryhmät voivat ryhtyä oikea-aikaisiin tarpeellisiin toimiin. Pilottitutkimuksen jälkeen ensimmäinen vuosittainen FORENV-sykli toteutettiin vuosina 2018–2019.

Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston johtama Environmental Knowledge Community puolestaan on perustettu komission eri pääosastojen väliseksi yhteistyöfoorumiksi, jossa ne voivat kehittää uusia tapoja luoda ja vaihtaa ympäristöpoliittiseen päätöksentekoon liittyvää tietoa.

Environmental Knowledge Communityn FORENV-toiminnassa keskitytään kunakin vuonna kymmeneen ajankohtaiseen kysymykseen. Vuoden kestävässä prosessissa on viisi vaihetta, ja se alkaa ja päättyy syksyisin. Vaiheet ovat: tiedon kerääminen ja rajaaminen, tulkinta ja valinta, karakterisointi, validointi sekä tuotokset ja viestintä.

SCHEER osallistuu pääasiassa prosessin validointiosioon, johon kuuluu noin 10 prioriteettiaiheen karakterisointi. SCHEERiä pyydetään vastaamaan erityisesti kolmeen kysymykseen:

  • Liittyykö havaittuihin, kehittymässä oleviin ilmiöihin todennäköisesti niitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia, joita niillä on esitetty olevan, tai joitakin muita?
  • Onko uskottavaa, että ilmiöllä olisi esitetynkaltainen (myönteinen tai kielteinen) vaikutus ympäristöön ja ihmisten terveyteen ennakoitujen aikarajojen puitteissa?
  • Voiko havaittujen, kehittymässä olevien ilmiöiden merkitystä arvioida ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen niiden vaikutusten perusteella, jotka niillä on ympäristöön ja ihmisten terveyteen?

SCHEER vastaa näihin kysymyksiin laatimalla lausunnon, jossa tarkastellaan karakterisointeja ja asetetaan ilmiöt tärkeysjärjestykseen niiden vaikutusten perusteella, jotka niillä voi olla ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Tällä tavoin SCHEERin jäsenet osallistuvat vuotuisen prosessin validointiosioon. Sen lisäksi heitä pyydetään tulkinta- ja valintaosion aikana osallistumaan asiantuntijoiden työpajoihin, joissa keskustellaan esiin nousevista teemoista, järjestetään niitä asiakokonaisuuksiksi ja selvitetään, mitä on syytä priorisoida EU:n toimintapolitiikkojen kannalta mahdollisesti merkittävinä kehittymässä olevina ilmiöinä.

Ensimmäisen vuotuisen FORENV-syklin aikana tarkasteltiin muun muassa urbaanin ympäristön uusien teknologioiden kehittyviä ympäristövaikutuksia sekä ympäristön ja yhteiskuntaelämän vuorovaikutussuhteisiin liittyviä uusia kysymyksiä.

Parhaillaan on käynnissä toinen FORENV-sykli, joka jatkuu syyskuuhun 2020 saakka. Nyt keskitytään tulevaisuuden vihreän talouden innovaatioihin liittyviin kysymyksiin.

Lisätietoa

SCCS-tiedekomitean nanomateriaaleja koskeva ohjeistus auttaa kosmetiikkateollisuutta toimimaan nykylainsäädännön mukaisesti

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä SCCS-tiedekomitea julkaisi hiljattain viranomaisille ja kosmetiikkateollisuudelle suunnattua ohjeistusta, joka auttaa niitä soveltamaan EU:n nykyistä kosmetiikkalainsäädäntöä (EY N:o 1223/2009) kosmeettisissa valmisteissa käytettävien nanomateriaalien turvallisuuden arvioinnin osalta. Nanomateriaalien käytöstä voi kosmeettisissa valmisteissa olla hyötyä, ja niitä käytetään esimerkiksi UV-suodattimina aurinkosuojavalmisteissa ja säilöntäaineina, jotka estävät kosmeettisten valmisteiden pilaantumista. Samat nanomittakaavan ominaisuudet, jotka ovat hyödyllisiä kosmeettisessa valmisteessa, voivat kuitenkin muodostaa riskin kuluttajien terveydelle. Tämän vuoksi kaikkien kosmeettisina ainesosina käytettäviksi tarkoitettujen nanomateriaalien ja erityisesti nanomittakaavan ominaisuuksien (esim. erittäin pieni koko) turvallisuus on tarkkaan arvioitava, jotta varmistetaan kuluttajien turvallisuus.

Vuonna 2012 SCCS-komitea julkaisi kosmetiikassa käytettävien nanomateriaalien turvallisuusarviointia koskevaa ohjeistusta, mutta nanomateriaalien turvallisuustutkimuksessa on sittemmin edistytty ja SCCS-komitea on arvioinut useita nanomateriaaleja koskevia turvallisuusasiakirjoja. Ohjeistusta oli sen vuoksi syytä ajantasaistaa, jotta se kattaa kosmetiikassa käytettyjen nanomateriaalien turvallisuusarviointiin liittyvät keskeiset kysymykset ja tutkimusdatan.

Uudessa ohjeistuksessa korostetaan tarvetta kiinnittää erityistä huomiota nanomateriaalien turvallisuuteen, kun otetaan huomioon nanomittakaavaan liittyvät erityisominaisuudet, vuorovaikutusilmiöt ja/tai vaikutukset, jotka voivat poiketa samojen materiaalien tavanomaisesta muodosta. Ohjeistuksessa on myös tietoa sellaisista menetelmistä, jotka eivät perustu eläinkokeisiin ja joita voidaan käyttää nanomateriaalien ja niiden erityisten nano-ominaisuuksien arvioinnissa.

Lisäksi ohjeistukseen kuuluu tarkistuslista, jonka avulla voi nopeasti tarkistaa, onko kussakin hakemuksessa mukana kaikki sen käsittelyssä tarvittavat asiakirjat ja tiedot. Tarkistuslista on tarkoitettu sekä SCCS:n että hakijoiden käyttöön. Tarkoituksena on sujuvoittaa turvallisuuden arviointiprosessia ja säästää sekä hakijoiden että SCCS:n aikaa.

Lisätietoa