Terveys-EU-uutiskirje 255 – Valokeilassa

EU tukee terveydenhuoltovalmiuksien vahvistamista uusien koronavirusepidemioiden varalta

Euroopan komission terveys- ja elintarviketurvallisuuspääosaston kansanterveyden, maatietämyksen ja kriisinhallinnan osaston johtaja John F. Ryan esittelee komission toimia, joiden tavoitteena on tehostaa terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia EU:ssa koronavirustaudin laajamittaisen uuden leviämisen varalta. Komissio esittää tuoreessa tiedonannossaan Euroopan parlamentille, EU:n neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan alueiden komitealle välittömiä lyhyen aikavälin toimenpiteitä terveydenhuoltovalmiuksien vahvistamiseksi EU:ssa.

EU:n on varmistettava, että se on valmiina koronavirustapausten uuteen lisääntymiseen. Tämä edellyttää lyhyellä aikavälillä tehokkaasti koordinoituja toimia, jotta voidaan vahvistaa keskeisiä valmiuksia ja vastatoimia. Uudet tartunnat on pystyttävä havaitsemaan nopeasti ja niihin on reagoitava tehokkaasti, jotta taudin leviäminen voidaan estää. Riskialtteimpia ryhmiä on suojattava. Nämä ovat tällä hetkellä paras tapa välttää laajamittaisten liikkumis- ym. rajoitusten käyttöönotto uudelleen. Komissio erittelee tiedonannossaan prioriteettitoimia, jotka perustuvat EU-maiden, komission ja EU-virastojen käynnissä oleviin toimiin.

Näitä toimia olisi tuettava vankalla näytöllä ja tehokkaalla viestinnällä. Uusien tapausten estäminen riippuu pitkälti yksilöiden käyttäytymisestä ja kansanterveyssuositusten noudattamisesta. On pysyteltävä valppaana, jotta voidaan varmistaa tiettyjen perusvarotoimien pitäminen voimassa koko ajan. Tämä puolestaan riippuu siitä, miten hyvin ihmiset hyväksyvät ja ymmärtävät näiden toimenpiteiden perustelut ja merkityksen. Tulevan kehityksen kannalta on ratkaisevaa se, miten suuri yleisö hyväksyy toimet. Mahdollisiin ongelmiin on puututtava ajoissa. Viestinnässä on myös reagoitava järjestelmällisesti ja välittömästi koronavirukseen liittyvään disinformaatioon. Samaten olisi parannettava keskeisten terveysinfrastruktuurien sietokykyä kyberuhkia kohtaan. Jos jotkin EU-maat ottavat uudelleen käyttöön hätätoimenpiteitä, ne olisi suunniteltava maltillisesti ja rajoitetusti niin, että ne eivät heikennä oikeusvaltiota ja parlamentaarista demokratiaa.

Virus ei pysähdy EU:n rajoille, minkä vuoksi EU ja sen jäsenmaat antavat yli 36 miljardia euroa hätäapua, humanitaarista apua ja pitkäaikaista tukea sitä tarvitseville EU:n ulkopuolisille maille. EU on myös perustanut humanitaarisen ilmasillan, jonka avulla pidetään yllä humanitaarista apua ja hätäapua antavien työntekijöiden ja tarvikkeiden keskeisiä kuljetusyhteyksiä.

Koordinointia muiden maailmanlaajuisten toimijoiden, muun muassa YK:n ja WHO:n, kanssa olisi jatkettava, jotta varmistetaan vaadittava kansainvälinen reagointi tähän globaaliin terveysuhkaan, myös vielä kehitteillä olevien koronavirusrokotteiden tasapuolinen saatavuus. Samalla olisi toteutettava toimia, joilla puututaan kriisin sosioekonomisiin vaikutuksiin, jotka uhkaavat tehdä tyhjäksi kestävän kehityksen tavoitteissa saavutetun edistyksen. Olisi myös investoitava kumppanimaiden selviytymiskykyyn, etenkin vahvistamalla terveydenhuoltojärjestelmiä, ja tuettava näin globaalia elpymistä. Tämä on ainoa tapa saada pandemiakriisi pysäytettyä EU:ssa ja koko maailmassa.

Nyt on tärkeää tehokkaasti valmistautua tulevan talven kausi-influenssaan ja pyrkiä vähentämään sen vaikutuksia. Jos uusi koronavirusepidemia ja voimakas influenssakausi osuvat samaan aikaan, niiden yhteisvaikutukset asettavat terveydenhuoltojärjestelmät entistäkin kovemmalle koetukselle.

Euroopan komissio jatkaa yhteistyötä EU-maiden kanssa koronaviruksen torjunnassa. Rahoitamme edelleen yhdessä tutkimusta, jolla ennustetaan taudin leviämistä ja uusia tautiepidemioita ja tuetaan tarvittavien lääketieteellisten vastatoimien kehittämistä. Edistämme myös paikallisten hyvien toimintatapojen yksilöintiä ja levittämistä. Kunnianhimoisella elvytyssuunnitelmalla, jonka tukena on pitkän aikavälin uudistettu talousarvio (2021–2027) ja Next Generation EU -väline, EU tekee investointeja myös turvatakseen elpymisen ja selviytymisen tulevissa mahdollisissa koronavirusepidemioissa, tukee terveydenhuoltojärjestelmien rakenteellisia muutoksia ja vahvistaa unionin kriisinhallintajärjestelmiä ja -valmiuksia. EU hyödyntää perusteellisesti koronaviruskriisistä saatuja kokemuksia varmistaakseen, että se on tulevissa kriiseissä vahvempi, yhtenäisempi ja paremmin varustautunut.