Rokottaminen on tärkein sairauksien ennaltaehkäisykeino ja eräs kustannustehokkaimmista käytössä olevista kansanterveystoimista. Rokottamalla tapahtuva immunisaatio on paras puolustuskeino ehkäistävissä olevia, vakavia ja toisinaan tappavia tartuntatauteja vastaan. Kattavan rokotusohjelman ansiosta isorokko on hävinnyt kokonaan, polio häädetty Euroopasta ja monet muut taudit hävitetty lähes täysin.

EU:n strategia covid-19-rokotteiden kehittämiseksi

Euroopan komissio esitti 17.6.2020 EU:n strategian covid-19-rokotteiden kehittämiseksi, jolla nopeutetaan koronarokotteiden kehittämistä, valmistusta ja käyttöönottoa. Turvalliset ja tehokkaat rokotukset SARS-CoV-2-koronavirusta vastaan ovat paras tapa päästä pandemiasta eroon asteittain.

Euroopan komissio julkaisi 15.10.2020 tiedonannon covid-19-rokotusstrategioihin ja covid-19-rokotteiden käyttöönottoon liittyvistä valmistelutoimista. Tiedonannossa esitetään keskeiset tekijät, jotka EU-maiden tulisi ottaa huomioon kansallisissa koronarokotestrategioissaan erityisesti määriteltäessä ryhmiä, joille rokotuksia tarjotaan ensin.

Tämänhetkiset haasteet

Maailmassa rokotetaan nykyään vuosittain yli 100 miljoonaa lasta tarttuvia tauteja, kuten kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, tuberkuloosia, poliota, tuhkarokkoa ja hepatiitti B:tä, vastaan. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan rokotuksilla ehkäistään maailmanlaajuisesti noin 2–3 miljoonaa kuolemantapausta joka vuosi. Lisäksi rokotukset vähentävät tautien hoitokustannuksia (ml. mikrobilääkehoidot virusinfektioihin).

Näistä saavutuksista huolimatta monissa EU-maissa ja niiden naapurimaissa on viime aikoina esiintynyt rokotteilla ehkäistävissä olevien tautien epidemioita, koska rokotuskattavuus ei ole ollut riittävä. Terveysalan asiantuntijoiden haasteena ja huolen aiheena on kansalaisten luottamuksen hiipuminen rokotuksia kohtaan, maantieteelliset erot rokotusten saatavuudessa ja rokotuksia koskevan väärän tiedon ja disinformaation lisääntyminen. Euroopan komissio ja EU-maat pyrkivät yhdessä varmistamaan rokotteiden tasapuolisen saannin kaikille EU-kansalaisille, torjumaan väärää tietoa ja disinformaatiota ja lisäämään rokotusluottamusta.

Markkinoille saatettavien rokotteiden hyväksymiseen sovelletaan Euroopan unionissa tiukkoja sääntöjä. Euroopan lääkevirasto (EMA) arvioi ja valvoo rokotteita sen jälkeen kun ne on kehitetty. Perusteellisen testauksen jälkeen Euroopan komissio voi myöntää rokotteelle myyntiluvan. Kun rokotteet ovat markkinoilla, Euroopan lääkevirasto jatkaa niiden turvallisuuden arviointia ja valvoo niitä myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Kaikkien näiden toimien tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman hyvin rokotteiden turvallisuus, jotta voidaan suojella ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Rokotteet sisältävät antigeenejä, jotka antavat immuniteetin tiettyjä patogeenejä, kuten influenssavirusta, vastaan. Jotta rokote olisi tehokas, sen on sisällettävä myös useita muita aineita, kuten stabilointiaineita, tehosteaineita ja säilöntäaineita.

Stabilointiaineiden avulla säilytetään rokotteiden teho varastoinnin aikana. Tehosteaineita eli adjuvantteja lisätään rokotteisiin taudinaiheuttajien aikaansaaman puolustautumisreaktion tehostamiseksi. Ne stimuloivat vasta-aineiden tuotantoa virusta tai bakteeria vastaan ja lisäävät näin rokotteiden tehokkuutta ja vaikutusaikaa. Säilöntäaineet ovat puolestaan välttämättömiä, jotta voidaan estää vaarallisten bakteerien ja sienien kasvu. Tämä on olennaisen tärkeää rokotteiden turvallisuuden takaamiseksi. Kaikki Euroopan unionissa myytävien rokotteiden ainesosat tutkitaan erittäin tarkoin, ja ne on todettu useissa eri tutkimuksissa turvallisiksi käyttää rokotteiden ainesosina. Perustietoa rokotusten turvallisuudesta tarjoaa mm. WHO:n rokotusturvallisuuden verkkokurssi.

EU:n tason toimet

Rokotuspolitiikka kuuluu kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Euroopan komissio kuitenkin tukee EU-maita niiden toiminnan ja ohjelmien koordinoimisessa.

EU:n terveysministerit hyväksyivät joulukuussa 2018 neuvoston suosituksen yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa. Tässä aloitteessa esitetään suosituksia mm. rokotteiden hankinnan koordinoinnista, tutkimuksen ja innovoinnin tukemisesta ja rokotusvastaisuuden torjunnasta, ja sen yleisenä tavoitteena on lisätä koko eliniän kattavaa rokotuskattavuutta EU:ssa.

• Toimien täytäntöönpanon etenemissuunnitelma
• Neuvoston suositus
• Komission tiedonanto
• Kysymyksiä ja vastauksia
• Video (tekstitys saatavilla EN, FR, DE, IT, RO)
• Tietokooste (saatavilla FR, DE, IT, PT, RO)
• Kuulemisprosessi

Rokotuskattavuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi EU-maissa Euroopan komissio lisäksi

• suosittaa kausi-influenssarokotuksia riskiryhmille
• kannustaa EU-maita varmistamaan, että kaikki lapset rokotetaan
• on antanut myyntiluvan kolmelle kohdunkaulan syöpää vastaan annettavalle rokotteelle
• on auttanut EU-maita kehittämään rokottamisstrategian H1N1-influenssapandemiaa (sikainfluenssaa) vastaan
• lisää tietoisuutta rokotusten tärkeydestä tukemalla julkisia aloitteita ja EU-maiden toimia Euroopan rokotusviikolla, jota vietetään joka vuosi huhtikuun viimeisellä viikolla.

Rokotuksia koskeva yhteinen toiminta

Euroopan komissio vahvistaa tukeaan kansallisille rokotuskattavuutta lisääville toimille muun muassa rokotuksia koskevan yhteisen toiminnan avulla. Ohjelma saa rahoitusta EU:n terveysohjelmasta (3,55 miljoonaa euroa).

Tällä vuonna 2018 käynnistetyllä EU:n rokotustoimella torjutaan rokotevastaisuutta ja pyritään lisäämään rokotuskattavuutta EU:ssa. Sitä koordinoi INSERM (Ranska), ja mukana on 20 yhteistyökumppania (joihin kuuluu 17 EU-maata ja 3 EU:n ulkopuolista maata).

Ohjelmassa pyritään vahvistamaan kansallisten neuvoa-antavien ryhmien yhteistyötä. Tarkoituksena on lisätä luottamusta uusien rokotteiden käyttöönottoa koskevaan päätöksentekoon.

Rokotuksia käsittelevä yhteenliittymä

Eurooppalaiset terveydenhuoltoalan ammattijärjestöt ja alan opiskelijajärjestöt yhdistävä rokotuksia käsittelevä yhteenliittymä perustettiin keväällä 2019. Sen jäsenet puhuvat rokotusten tärkeydestä kansalaisten ja vertaistensa kanssa toimiessaan. Yhteenliittymän jäsenet sitoutuvat antamaan yleisölle luotettavaa tietoa rokotuksista, kumoamaan rokotuksiin liittyviä myyttejä ja edistämään kokemustenvaihtoa parhaista käytännöistä. Sen puheenjohtajina toimivat tällä hetkellä seuraavat Euroopan terveysalan ammattilaisia edustavat järjestöt:

• CPME – Standing Committee of European Doctors (Euroopan lääkärien pysyvä komitea)
• PGEU – The Pharmaceutical Group of the European Union (Euroopan apteekkijärjestö)
• EFN – European Federation of Nurses Associations (Euroopan sairaanhoitajajärjestöjen liitto).

Yhteenliittymä antoi 9.2.2021 julistuksen, jossa esitettiin kolme keskeistä syytä siihen, miksi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten olisi otettava rokote koronavirusta vastaan heti, kun se on heille saatavilla.

1. Rokote auttaa suojaamaan sairastumiselta ja mahdollisilta vakavilta tai hengenvaarallisilta komplikaatioilta.
2. Koronarokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita.
3. Rokotteet auttavat turvaamaan terveydenhuoltokapasiteetin riittävyyden.

Yhteenliittymän vuoden 2021 julkilausumassa vuosittaisen influenssatiedotuskampanjan tueksi suositettiin, että terveydenhuollon ammattilaiset rokotetaan influenssaa vastaan. Vuoden 2022 julkilausumassa korostettiin perusrokotteiden ja lapsuusiän rokotusten tärkeyttä.

Rokotuksia käsittelevä yhteenliittymä keskustelee vuotuisissa kokouksissaan rokotusten edistämiskeinoista.

Lisätietoa

• Eurooppalainen rokotustietojärjestelmä
• Euroopan parlamentin Potilaiden ja ammattilaisten tietoisuutta, kommunikaatiota ja luottamusta koskeva hanke (VAC-PACT)
• Eurobarometri-kysely eurooppalaisten rokotusasenteista
• Rokotussanasto
• Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)
• Rokotteita kohtaan tunnettu luottamus EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa: Vaccine Confidence -raportti 2020
• Rokotteita kohtaan tunnettu luottamus EU:ssa (raporttia päivitetty uusilla Ruotsia koskevilla tilastotiedoilla): Vaccine Confidence -raportti 2018 – yhteenvetoraportti
• Rokotuspalvelujen järjestäminen ja tarjoaminen, koko raportti – 28 maakatsausta