Rokottaminen on olennaisen tärkeää ihmisten suojaamisessa hengitystieinfektioilta, kuten influenssalta, koronavirukselta, RS-virukselta tai pneumokokki-infektiolta.
EU:n alueella influenssarokotteilla ehkäistään vuosittain arviolta 37 000 kuolemantapausta. Influenssarokotukset myös vähentävät merkittävien sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä 34 %, mikä korostaa rokotusten merkitystä tärkeänä ennaltaehkäisevänä strategiana.
Kaikille riskiryhmiin kuuluville suositellaan vahvasti rokotusten ottamista hengitystieinfektioita vastaan.
EU-maiden välillä on vaihtelua, mutta yleisimmät riskiryhmät ovat
- 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat
- raskaana olevat naiset
- henkilöt, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä tai pitkäaikaissairauksia, sillä heillä on muita suurempi riski saada influenssan vaikea muoto.
Euroopan komission joulukuussa 2025 julkistama sydäntensuojelusuunnitelma sisältää ehdotuksen neuvoston suositukseksi hengitystieinfektioita vastaan annettavista rokotuksista sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.
Kausirokotteet
Koska kausi-influenssa- ja koronavirukset muuttuvat joka vuosi, rokotteet on otettava vuosittain, jotta ne olisivat tehokkaita.
Kausi-influenssarokotuksista vuonna 2009 annetussa neuvoston suosituksessa kehotetaan EU-maita sitoutumaan siihen, että kausi-influenssaa vastaan rokotetaan joka vuosi 75 % riskiryhmiin kuuluvista.
Komissio varmistaa osaltaan, että kansalaiset saavat turvallisia ja tehokkaita rokotteita. Tätä varten se tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa:
- Euroopan lääkevirasto (EMA)
- Euroopan tautien ehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)
- Maailman terveysjärjestö.
Pandemiarokotteet
Pandemian puhjetessa Euroopan komissio avustaa EU-maita rokottamiseen liittyvien toimien koordinoinnissa. Komissio esimerkiksi auttoi EU-maita laatimaan kansallisia rokotusstrategioita H1N1-influenssapandemiaa (ns. sikainfluenssa) vastaan vuonna 2009.
Vahvistaakseen valmiuttaan mahdollisten influenssapandemioiden varalta komissio tekee varaussopimuksia pandemiavalmiusrokotteista, kuten H5N1-lintuinfluenssarokotteista, jotta asiasta kiinnostuneiden EU-maiden olisi helpompi hankkia niitä.
Yhteishankinnoista määrätään lääketieteellisiä vastatoimia koskevassa EU:n yhteishankintasopimuksessa, jonka on allekirjoittanut 38 maata, myös kaikki EU:n ja ETA:n jäsenvaltiot. Yhteishankintamekanismin ansiosta osallistujamaat voivat halutessaan hankkia lääketieteellisiä vastatoimia yhdessä.
