Vaikka tartuntatauteihin sairastuvuus on vähentynyt tai pysynyt vakaana viime vuosina, vuoden 2009 sikainfluenssapandemia (H1N1), vuoden 2011 kolibakteeriepidemia Saksassa, vuoden 2014 ebolavirusepidemia Länsi-Afrikassa, vuoden 2016 zikavirustartunnat ja viimeksi vuoden 2020 covid-19-pandemia osoittavat, että uusia tartuntatauteja voi ilmaantua milloin tahansa.

Covid-19-pandemia on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä kansanterveydellisiä ja yhteiskunnallisia haasteita. Valtioiden rajat ylittävien terveysuhkien torjunta edellyttää hyvää valmistautumista ja koordinoituja toimia ennen kriisiä, sen aikana ja sen jälkeen.

Osana Euroopan terveysunionin kehittämistä Euroopan komissio esitti 11.11.2020 ehdotuksen uudesta terveysturvajärjestelmästä, jolla EU voi vastata tulevaisuuden terveyshaasteisiin. Koronaviruspandemian torjunnasta saatujen kokemusten pohjalta uudella järjestelmällä vahvistetaan EU:n virastojen roolia valmius- ja vastatoimien koordinoinnissa. Jotta kansanterveysuhkiin varautumista ja niihin reagoimista voitaisiin parantaa, EU:hun perustettiin terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA).

Terveysuhkiin vastaaminen

Terveysuhkiin reagoimiseen liittyy eri osa-alueita:

• taudin uhkan, puhkeamisen tai kriisin havaitseminen ja tunnistaminen valvonnan ja seurannan avulla
• luotettuihin menettelyihin ja välineisiin perustuvat ennakkovaroitus- ja ilmoituskanavat, joiden avulla terveysviranomaiset voivat nopeasti ja kohdennetusti vaihtaa tietoja.

Asiantunteva riskinarviointi on keskeinen tekijä päätettäessä, miten terveysuhkaan reagoidaan. Tämä on erityisen tärkeää kansainvälisessä kontekstissa.

Reagointivalmiuden parantaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta sopivat resurssit, menettelyt ja toimenpiteet ovat tarvittaessa käytettävissä. On varmistettava, että tarvittavat menettelyt ja mekanismit ovat jo ennalta valmiina ja voidaan ottaa nopeasti käyttöön terveyttä uhkaavassa tilanteessa. Tositilanteista ja olemassa olevia menettelyjä testaavista säännöllisistä simulaatioharjoituksista saadut opit ja kokemukset ovat arvokkaita, kun valmiustoimia parannetaan ja mukautetaan.

Eräät pitkäaikaiset terveysuhat vaativat erityisiä kohdennettuja toimia. Mikrobilääkeresistenssi on kasvava kansanterveysongelma, joka edellyttää riittävää valmius- ja reagointikykyä. Myös tartuntataudit, kuten hiv/aids, virushepatiitit ja tuberkuloosi, vaativat erityisiä, koordinoituja ja pitkän aikavälin toimenpiteitä. Sama koskee terrori-iskuihin, hybridiuhkiin ja muihin ihmisen aiheuttamiin uhkiin valmistautumista.

EU-maiden rajat ylittävä toiminta

Euroopan unioni varmistaa lainsäädännön avulla koordinoidun reagoinnin tartuntataudeista aiheutuviin valtioiden rajat ylittäviin terveysuhkiin. Niiden lähteet voivat olla kemiallisia, biologisia, ympäristöön liittyviä tai tuntemattomia ja ne voivat olla joko tahattomasti tai tarkoituksellisesti aiheutettuja.

Koronaviruspandemiasta saatujen kokemusten pohjalta laadittu ehdotus valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevasta asetuksesta ja päätöksen 1082/2013/EU kumoamisesta vahvistaisi EU-tason koordinointivaltuuksia. EU:n laajuisen hätätilajärjestelyn käyttöönotto käynnistäisi tiiviimmän koordinoinnin ja mahdollistaisi kriisitilanteissa tarvittavien tuotteiden kehittämisen, varmuusvarastoinnin ja hankinnat.

Euroopan komissio ja EU-virastot, erityisesti Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC), testaavat ja tarkastavat säännöllisesti EU:n ja jäsenmaiden tasolla tehtyjä pandemiavalmiussuunnitelmia. Euroopan komissio raportoi tarkastusten tuloksista EU-maille ja Euroopan parlamentille.

Lisäksi ECDC luo EU-tasolle vahvemman kattavan valvontajärjestelmän, joka hyödyntää tekoälyä ja muita kehittyneitä teknologioita.

EU-mailta edellytetään parempaa terveydenhuollon tiettyjen indikaattorien raportointia (esim. vuodepaikkojen saatavuus, erikois- ja tehohoitokapasiteetti ja koulutetun hoitohenkilöstön määrä).

Terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA)

Uusi terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) parantaa Euroopan kykyä ehkäistä ja havaita rajat ylittäviä terveysuhkia ja reagoida niihin nopeasti. Sen tehtävänä on vahvistaa terveysturvan koordinointia EU:ssa, jotta voidaan varmistaa lääketieteellisten vastatoimien nopea kehittäminen, valmistaminen, hankkiminen ja tasapuolinen jakaminen. Samalla se osallistuu terveyshätätilanteisiin varautumista ja reagointia koskevien maailmanlaajuisten järjestelmien vahvistamiseen.

HERAn tehtävä käsittää kaksi eri toimintamuotoa varautumis- ja kriisivaiheissa. Varautumisvaiheessa se ohjaa investointeja ja hallinnoi toimia, joilla vahvistetaan uusien kansanterveysuhkien ennaltaehkäisyä, niihin varautumista ja torjuntavalmiutta. Kriisivaiheessa HERAlla on laajemmat valtuudet tehdä nopeita päätöksiä ja toteuttaa hätätoimenpiteitä.

ECDC:n ja EMAn kriisivalmiuksien vahvistaminen

Asetusehdotuksen mukaan Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen valtuuksia vahvistetaan niin, että se voi tukea Euroopan komissiota ja EU-maita niiden uusien tehtävien hoitamisessa. Tämä liittyy erityisesti seuraaviin tehtäviin:

• epidemiologinen seuranta reaaliaikaisten ja kattavien järjestelmien avulla
• valmius- ja reagointisuunnittelu, raportointi ja auditointi
• riskinhallintaa koskevien suositusten ja vaihtoehtojen laadinta
• mahdollisuus koota ja aktivoida tautitapausten esiintymistä käsittelevä EU:n tukiryhmä jäsenmaiden paikallisten toimien tueksi
• EU:n vertailulaboratorioiden verkoston ja ihmisperäisiä aineita koskevan verkoston perustaminen.

Myös Euroopan lääkeviraston (EMA) valtuuksia vahvistetaan niin, että se voi tukea EU-tason koordinoituja toimia terveyskriiseissä

• seuraamalla ja lieventämällä kriittisen tärkeiden lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden saatavuusongelmien riskiä
• antamalla tieteellistä neuvontaa lääkkeistä, joilla voidaan mahdollisesti hoitaa, ehkäistä tai diagnosoida kriisejä aiheuttavia tauteja
• koordinoimalla tutkimuksia, joilla seurataan rokotteiden tehoa ja turvallisuutta
• koordinoimalla kliinisiä kokeita.

Valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista annettu päätös

Merkittävä virstanpylväs terveysturvallisuutta koskevan EU-kehyksen vahvistamisessa on valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös 1082/2013, jolla parannettiin valmiutta ja kapasiteettia reagoida terveysuhkiin koordinoidusti kaikkialla EU:ssa.

Tällä säädöksellä parannettiin EU:n terveysturvaa ja luotiin oikeudellinen kehys alan EU-yhteistyölle ennen uusien ehdotusten hyväksymistä. Säädöksellä autetaan EU-maita torjumaan rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia ja suojelemaan kansalaisia tulevilta pandemioilta, ja sillä

• vahvistetaan valmiussuunnittelukapasiteettia EU:n tasolla tehostamalla koordinointia sekä parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtoa kansallisessa valmiussuunnittelussa
• perustetaan valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä, joka tukee EU-tasolla tarvittavia koordinoituja toimia
• kehitetään rajat ylittävien terveysuhkien riskinarviointia ja -hallintaa
• vakiinnutetaan lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintamekanismin kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittavia järjestelyjä
• tehostetaan EU:n laajuisen reagoinnin koordinointia antamalla terveysturvakomitealle vahva oikeudellinen mandaatti koordinoida kansallisia toimia rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin reagoimiseksi. Mandaatti kattaa myös riski- ja kriisiviestinnän koordinoinnin johdonmukaisten ja yhteensovitettujen tietojen tarjoamiseksi yleisölle ja terveydenhoitoalan ammattilaisille.
• edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja maailmanlaajuisia toimia.