Valmius on olennainen osa EU:n terveysturvapuitteita. Ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelu ovat avainasemassa, jotta rajatylittäviä vakavia terveysuhkia kyetään seuraamaan tehokkaasti, niistä voidaan varoittaa ennakolta ja niitä pystytään torjumaan.
Unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelma
Asetuksessa (EU) 2022/2371 edellytetään, että komissio laatii unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelman. Tässä teknisessä suunnitelmassa kuvataan operatiiviset säännökset, joilla tuetaan jäsenmaiden valmiutta ja reagointia rajatylittäviin vakaviin terveysuhkiin, mikrobilääkeresistenssi mukaan lukien.
Sen tarkoituksena on edistää tehokasta ja koordinoitua reagointia rajatylittäviin terveysuhkiin niin unionin tasolla kuin myös EU- ja ETA-maiden tasolla.
EU-maiden tehtäväksi on annettu keskinäinen yhteydenpito terveysturvakomiteassa ja toimien koordinointi komission kanssa, jotta toimet olisivat mahdollisimman pitkälti unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelman mukaisia.
Lisäksi suunnitelmaan sisältyy rajatylittäviä alueiden välisen valmiuden osatekijöitä, jotta voidaan tukea yhteen sovitettuja, monialaisia rajatylittäviä kansanterveystoimenpiteitä, kun otetaan huomioon valmiudet seurantaa, testausta, kontaktien jäljitystä, laboratorioita, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta ja naapurialueiden erikois- tai tehohoitoa varten.
Ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelun koordinointi
Asetuksessa (EU) 2022/2371 edellytetään samalla, että jäsenmaat raportoivat komissiolle kansallisen tason (ja mahdollisen alueellisen tason) ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelusta. Raportissa on käsiteltävä seuraavia asioita:
- WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) valmiusvaatimusten täytäntöönpano
- terveydenhoitoalan ja muiden kriittisten alojen väliset hätätilanteiden yhteentoimivuusjärjestelyt
- hallinnointia, valmiuksia ja resursseja koskevat osatekijät
- kansalliset reagointisuunnitelmat, jotka pitävät sisällään epidemioihin reagoinnin
- mikrobilääkeresistenssi, terveydenhuoltoon liittyvät infektiot ja muut rajatylittävät vakavat terveysuhkat
- havaittujen puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimet
- rajatylittävät alueiden ja alojen väliset osatekijät (tarvittaessa).
Lisäksi EU vahvistaa kriisivalmiutta esimerkiksi säännöllisillä harjoituksilla, joilla testataan EU:n ja EU-maiden olemassa olevia reagointisuunnitelmia.
EU:n terveysohjelma tukee kriisivalmiutta tarjoamalla koulutusta ja harjoituksia sekä edistämällä kokemusten, ohjeiden ja menettelyjen jakamista EU-maiden kesken.
Harjoituksilla varmistetaan, että kansalliset viranomaiset ja instituutiot kykenevät työskentelemään sekä keskenään että yhdessä komission kanssa ja jakamaan tietoa kriisitilanteissa.
Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto (HaDEA) on hallinnoinut valmius- ja reagointihankkeita vuodesta 2003 lähtien.
Lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta: valmiuden varmistaminen
Vuoden 2009 influenssapandemia (H1N1) osoitti, että EU-maiden kyvyssä hankkia pandemiarokotteita ja ‑lääkkeitä oli puutteita.
Siksi EU:n neuvosto pyysi Euroopan komissiota kehittämään lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintamekanismin, jolla tuettaisiin influenssapandemiarokotteiden oikeudenmukaista ja tasapuolista saatavuutta ja jakelua tulevaisuudessa.
Komissio hyväksyi lääketieteellisiä vastatoimia koskevan yhteishankintasopimuksen 10.4.2014. Yhteishankintasopimuksen oli heinäkuussa 2024 allekirjoittanut 38 maata, joihin kuuluvat kaikki EU- ja ETA-maat sekä Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo*, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Yhdistynyt kuningaskunta.
Sopimuksessa määrätään vapaaehtoisesta järjestelystä, jonka avulla osallistuvat maat ja EU:n toimielimet voivat yhdessä hankkia lääketieteellisiä vastatoimia erilaisia valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia varten. Vastatoimia ovat esimerkiksi rokotteet, viruslääkkeet ja muut hoidot.
Sopimuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt yhteishankintamenettelyjen järjestämiselle:
- määritellään menettelyn käytännön järjestelyt
- määritellään menettelyjen valinnassa sovellettava päätöksentekoprosessi
- organisoidaan tarjousten arviointi ja hankintasopimuksen myöntäminen.
Yhteishankintajärjestelyn tavoitteena on parantaa EU-maiden valmiuksia torjua vakavia rajat ylittäviä terveysuhkia. Sillä turvataan tiettyjen lääketieteellisten vastatoimien tasapuolisempi saatavuus sekä parempi toimitusvarmuus, oikeudenmukaisemmat hinnat ja paremmat hankintaehdot yhteishankintasopimukseen osallistuville EU-maille.
Kansanterveyden ja vakaviin rajatylittäviin uhkiin varautumisen kannalta voidaan pitää merkittävänä, että komissio ja noin puolta Euroopan väestöstä edustavat EU-maat allekirjoittivat maaliskuussa 2019 puitesopimukset influenssapandemiarokotteiden valmistuksesta ja toimituksesta.
Yhteishankintajärjestely on ollut myös ratkaisevan tärkeä koronaviruspandemian torjunnassa.
Sadoilla sopimuksilla, joiden yhteenlaskettu arvo on lähes 13 miljardia, on varmistettu, että jopa 36 osallistuvalla maalla on käytettävissään välttämättömät lääkintätarvikkeet ja innovatiiviset hoidot sekä suojavarusteet EU:n testaus- ja rokotuspolitiikan mukaisesti.
Viimeisimmät tiedot mekanismin mukaisista yhteishankinnoista ovat saatavilla terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen verkkosivustolta.
*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
Lisätietoja:
- Yhteishankintasopimuksen allekirjoitustilaisuudet
- Lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintaa koskevat keskeiset asiakirjat
