Siirry pääsisältöön
Public Health

Terveys-EU-uutiskirje 257 – Valokeilassa

Covid-19-pandemian aikanakin on turvallista – ja tärkeää – hakea apua ja hoitoa sydän- ja verisuonisairauksiin

Maailman sydänpäivän merkeissä haastattelimme Stefan Schreckiä, joka toimii terveyden edistämisestä, sairauksien ehkäisystä ja rahoitusvälineistä vastaavan yksikön päällikkönä Euroopan komissiossa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat ennenaikaisten kuolemien yleisin syy maailmassa.

Millaisia vaikutuksia covid-19:llä on ollut sydän- ja verisuonitautipotilaiden kannalta?

Pandemia on nostanut esiin monenlaisia ongelmia ja aiheuttanut paineita terveydenhuoltojärjestelmillemme. Se on myös tuonut lisähaasteita ihmisille, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien kaltaisia aiempia sairauksia. Jos tällainen henkilö saa covid-19-tartunnan, hänellä on suurempi riski sairastua vakavasti.

Nykytilanne on aiheuttanut myös sen, että monien muiden lailla myös sydänpotilaat ovat välttäneet sairaaloihin tai lääkärinvastaanotolle menemistä, koska ovat pelänneet covid-19-tartuntaa. Monet ovat jättäneet säännölliset lääkärikäynnit, seulonnat, seurantakäynnit ja jopa suunnitellut leikkaukset välistä tai lykänneet niitä.

Pandemian vuoksi joidenkuiden on ollut myös vaikeampaa harjoittaa liikuntaa. Jotkut ovat joutuneet olemaan todella eristyksissä, ja toisaalta on voinut myös olla vaikeampaa päästä liikuntakeskuksiin tai kävely- tai juoksulenkeille. Pandemian aiheuttama stressi voi myös vaikuttaa sydänterveyteen ja saada ihmiset tupakoimaan, syömään tai juomaan liikaa tai toimimaan muuten epäterveellisesti.

Mitä neuvoja antaisitte sydän- ja verisuonipotilaille covid-19-pandemian aikana?

Heidän olisi hyvä muistaa, että sydänkohtausten ja aivohalvauksen riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin COVID-19-tartunnan. Apua on haettava heti, jos ilmenee mitään sydän- tai verisuonioireita. Ylipäänsä kaikkien muidenkin on hyvä muistaa, että sairaalaan tai lääkärin vastaanotolle on turvallista mennä ja että on tärkeää käydä säännöllisesti sovituissa tarkastuksissa ja hoitotapaamisissa.

Mitä Euroopan komissio on tehnyt sydän- ja verisuonitautien alalla?

Monet sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä ovat samalla myös muiden ei-tarttuvien tautien riskitekijöitä. Ei-tarttuvia tauteja koskevassa EU:n strategiassa pyritäänkin löytämään kaikki toimialat kattava yhteinen toimintatapa, joka perustuu ennaltaehkäisyyn sekä terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen.

Euroopan komissio on sitoutunut tukemaan EU-maita niiden pyrkiessä saavuttamaan YK:n ja WHO:n asettamat yhdeksän vapaaehtoista tavoitetta vuoteen 2025 mennessä sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteen nro 3.4 (vähennetään vuoteen 2030 mennessä kolmanneksella ei-tarttuvien tautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia sekä edistetään henkistä terveyttä ja hyvinvointia).

Tukeakseen EU-maita näiden tavoitteiden saavuttamisessa komissio on perustanut terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hoidon ohjausryhmän. Ohjausryhmä edistää muun muassa tiedon, kokemuksen, toimintapolitiikkojen ja -käytäntöjen vaihtoa EU-maiden välillä.

Miksi Euroopan komissio kiinnittää niin paljon huomiota ei-tarttuvien tautien ehkäisyyn ja hoitoon?

Ei-tarttuvat taudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit ja syöpä, heikentävät merkittävässä määrin terveyttä ja toimintakykyä, johtavat ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin ja kuolemiin sekä aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) mukaan ei-tarttuviin tauteihin kuolee EU:ssa vuosittain ennenaikaisesti noin 550 000 työikäistä. Ei-tarttuvat taudit ovat suurin kuolinsyy EU:ssa, ja niistä aiheutuu myös suurin osa terveydenhuoltokustannuksista. Näiden tautien kustannukset ovat EU:ssa 115 miljardia euroa vuosittain. Nämä ovat korkeita lukuja, jotka osoittavat asian vakavuuden. Toisaalta ei-tarttuvista taudeista on oikeiden elintapojen avulla vältettävissä 80 %, mikä myös on erittäin vaikuttava luku. Se tuo toivoa ja kannustaa jatkamaan ja tehostamaan ennaltaehkäisevää työtä.

EU:n tason toimet

Ei-tarttuvat taudit

Euroopan komissio – Terveys ja elintarviketurvallisuus

Sydän- ja verisuonitaudit

Euroopan komissio – Tutkimus ja innovointi

Uutiset

Terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hoidon ohjausryhmä – virtuaalikokous 10.9.2020

Ohjausryhmä esitteli EU-maiden kansanterveysalan kansallisia prioriteetteja koskeneen kyselyn alustavia tuloksia. Kyselyn tarkoituksena oli määrittää väestötasolla toteutettavien terveysalan toimien tärkeimmät prioriteetit vuosille 2021–2022. Ei-tarttuvien tautien torjuntaa suunnitellaan yhdeksi näistä prioriteeteista.

Terveelliset elintavat käytännön tasolla – konferenssi

Euroopan komission terveys- ja elintarvikeviraston järjestämää konferenssia isännöi terveyspolitiikkafoorumi. Terveyspolitiikkafoorumilla on konferenssista lisätietoa, johon foorumille rekisteröityneet käyttäjät voivat tutustua.

Maailman sydänpäivä 29.9.: sydän- ja verisuonipotilaat covid-19-riskiryhmää

Henkilöt, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia tai kohonnut riski niihin (esim. korkea verenpaine, diabetes), ovat alttiimpia covid-19:n vakaville muodoille. Maailman sydänpäivän tavoitteena on tiedottaa sydän- ja verisuonisairauksista ja auttaa pienentämään riskiä sairastua niihin.

Kuolinsyyt EU:ssa – Eurostatin tilastot

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä EU:ssa. Eurostat toimittaa tilastoja sydän- ja verisuonisairauksiin kuolleiden lukumäärästä EU:ssa ja sen yksittäisissä jäsenmaissa, sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjä tilastoja sairauksien esiintyvyydestä sekä muuta dataa ja analyyseja.

WHO: maailmanlaajuinen sitoumus vähentää sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemantapauksia 25 %:lla

WHO on laatinut yhdeksän globaalia tavoitetta, joiden avulla pyritään ennen muuta vähentämään neljästä tärkeimmästä ei-tarttuvasta taudista johtuvia kuolemantapauksia 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Tähän voidaan päästä korkean tason poliittisen sitoutumisen, koko hallinnon kattavan toimintatavan sekä kaikkien antaman tuen ja sitoutuneisuuden avulla. WHO:n tavoitteilla onkin jo useiden hallitusten tuki.

EU:n terveysalan toimintaohjelman hankkeet

Young 50 -hanke

EU:n rahoittaman Young 50 -hankkeen tavoitteena on lieventää terveiden 50-vuotiaiden terveysriskejä, edistää terveellisempien elämäntapojen omaksumista ja lisätä tietoa sydän- ja verisuonisairauksista suuren yleisön keskuudessa.

Muita linkkejä