EU tiedostaa mikrobilääkeresistenssin uhkan ja käsittelee sitä korkeimmalla poliittisella tasolla. Se ei toimi tässä asiassa yksin. Myös monet EU:n ulkopuoliset maat ja kansainväliset järjestöt toteuttavat toimia tähän kiireelliseen maailmanlaajuiseen haasteeseen vastaamiseksi.
Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevaa toimintasuunnitelmaa vuodelta 2017 ja vuonna 2023 annettua mikrobilääkeresistenssiä koskevaa neuvoston suositusta, joissa hahmotellaan toimia, joilla tehostetaan EU:n osallistumista mikrobilääkeresistenssin torjumista koskeviin maailmanlaajuisiin aloitteisiin.
Viimeaikaiset G7-ryhmän (lokakuu 2024) ja G20-ryhmän (lokakuu 2024) julkilausumat osoittavat, että ongelman laajuus edellyttää yhteisesti sovittuja globaalihallintatoimia yhteinen terveys -mallin mukaisesti.
Komissio tekee maailmanlaajuisesti tiivistä yhteistyötä nelikantajärjestöjen ja niiden mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän yhteisen sihteeristön kanssa:
- Maailman terveysjärjestö (WHO) osallistuu mikrobilääkeresistenssiä koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon.
- Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöllä (FAO) on keskeinen rooli tuettaessa hallituksia, tuottajia, kaupan alan toimijoita ja muita sidosryhmiä toimien toteuttamisessa mikrobilääkkeiden käytön minimoimiseksi ja mikrobilääkeresistenssin kehittymisen estämiseksi. FAO on myös tarkistanut mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevaa toimintasuunnitelmaansa 2021–2025.
- Maailman eläintautijärjestö (WOAH) pyrkii ehkäisemään mikrobilääkeresistenssiä maailmanlaajuisesti eri toimilla, kuten edistämällä mikrobilääkkeiden vastuullista ja maltillista käyttöä eläinlääketieteessä niiden terapeuttisen tehon säilyttämiseksi sekä eläimillä että ihmisillä ja parantamalla kotieläintaloudessa käytettävien mikrobilääkkeiden määrää koskevaa tietämystä ja niiden seurantaa.
- Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) pyrkii tuottamaan tieteeseen perustuvaa näyttöä mikrobilääkeresistenssiä koskevien strategioiden tueksi ja varmistamaan, että ympäristöulottuvuudet otetaan asianmukaisesti huomioon mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevassa yhteinen terveys -mallissa.
Euroopan komissio tukee nelikantajärjestöjen mikrobilääkeresistenssiä käsittelevää usean sidosryhmän kumppanuusfoorumia ja osallistuu siihen aktiivisesti. Foorumin tavoitteena on auttaa luomaan yhteinen maailmanlaajuinen visio ja lisäämään yhteisymmärrystä mikrobilääkeresistenssistä.
Syyskuussa 2024 järjestettiin toinen mikrobilääkeresistenssiä käsitellyt Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen korkean tason istunto, jossa pyrittiin sitoutumaan maailmanlaajuisesti mikrobilääkeresistenssin torjumiseen. YK:n jäsenmaiden – myös EU:n jäsenmaiden – hyväksymässä uudessa poliittisessa julistuksessa sitoudutaan konkreettisiin toimiin mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi kaikilla aloilla soveltamalla yhteinen terveys -mallia, jossa tunnustetaan, että ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys liittyvät erottamattomasti toisiinsa.
Lisäksi marraskuussa 2024 Saudi-Arabiassa pidetyssä neljännessä maailmanlaajuisessa mikrobilääkeresistenssiä käsitelleessä korkean tason ministerikokouksessa hyväksyttiin Jeddan sitoumukset, joiden tarkoituksena on muuntaa YK:n yleiskokouksen poliittisen julistuksen tietyt osatekijät konkreettisiksi toimiksi.
EU tarjoaa myös kehitysvalmiuksia ja tukee mikrobilääkeresistenssiä koskevia toimia matalan ja keskitulotason maissa erityisesti mikrobilääkeresistenssiä koskevan YK:n monenvälisen erityisrahaston (MPTF) kautta. Rahastosta tuetaan mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevien kansallisten yhteinen terveys -toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa.
Komissio ja muut EU:n toimielimet, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC), Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), tekevät tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen, Kanadan, Norjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten ja erityisvirastojen kanssa mikrobilääkeresistenssin transatlanttisessa työryhmässä (TATFAR).
Komissio tukee myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimia mikrobilääkeresistenssin taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi yhteinen terveys -lähestymistavan avulla. Tähän sisältyy erilaisia toimintavaihtoehtoja mikrobilääkeresistenssin käsittelemiseksi sekä mikrobilääkeresistenssistä aiheutuvien kustannusten ja tämän alan politiikoista työmarkkinoihin ja laajemmin talouteen aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi (OECD:n raportit (englanniksi) vuodelta 2023: Embracing a One Health Framework to Fight Antimicrobial Resistance; Fighting Antimicrobial Resistance in EU and EEA countries).
Lisäksi EU on puhunut painokkaasti mikrobilääkkeiden vastuullisen käytön puolesta ja edistänyt aktiivisesti toimia mikrobilääkeresistenssin ilmaantumisen ja leviämisen vähentämiseksi elintarvikeketjussa mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän Codex-työryhmän (TFAMR) kautta vuosina 2007–2011 sekä 2017–2021. Näiden toimien tuloksena on laadittu kaksi ohjetta ja käytännesäännöt, jotka ovat nyt saatavilla konsolidoituna julkaisuna. Siinä annetaan ohjeita, jotka auttavat hallituksia suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön tehokkaita strategioita elintarvikeperäisen mikrobilääkeresistenssin hallitsemiseksi.
