EU tiedostaa yhdessä monien EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa mikrobilääkeresistenssin uhkan ja käsittelee sitä korkeimmalla poliittisella tasolla toteuttamalla toimia tähän kiireelliseen maailmanlaajuiseen haasteeseen vastaamiseksi.
Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevaa vuoden 2017 toimintasuunnitelmaa ja vuonna 2023 annettua mikrobilääkeresistenssiä koskevaa neuvoston suositusta, joissa hahmotellaan toimia, joilla tehostetaan EU:n osallistumista mikrobilääkeresistenssin torjumista koskeviin maailmanlaajuisiin aloitteisiin.
G7-ryhmän ja G20-ryhmän julkilausumat (2024) osoittavat, että ongelma edellyttää yhteisesti sovittuja maailmanlaajuisia hallintatoimia yhteinen terveys -mallin mukaisesti.
Komissio tekee maailmanlaajuisesti tiivistä yhteistyötä nelikantajärjestöjen ja niiden mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän yhteisen sihteeristön kanssa:
- Maailman terveysjärjestö (WHO) osallistuu mikrobilääkeresistenssiä koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon.
- Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöllä (FAO) on keskeinen rooli tuettaessa hallituksia, tuottajia, kaupan alan toimijoita ja muita sidosryhmiä toteuttamaan toimia, joilla minimoidaan mikrobilääkkeiden käyttö ja estetään mikrobilääkeresistenssin kehittyminen. FAO on tarkistanut mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevaa toimintasuunnitelmaansa 2021–2025. FAO:n 44. yleiskonferenssissa hyväksyttiin päätöslauselma mikrobilääkeresistenssiin puuttumisesta maatalous- ja elintarvikejärjestelmissä.
- Maailman eläintautijärjestö (WOAH) pyrkii ehkäisemään mikrobilääkeresistenssiä maailmanlaajuisesti eri toimilla, kuten
- edistämällä mikrobilääkkeiden vastuullista ja maltillista käyttöä eläinlääketieteessä niiden terapeuttisen tehon säilyttämiseksi sekä eläimillä että ihmisillä
- ja parantamalla kotieläintaloudessa käytettävien mikrobilääkkeiden määrää koskevaa tietämystä ja niiden seurantaa.
- Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) pyrkii tuottamaan tieteeseen perustuvaa näyttöä mikrobilääkeresistenssiä koskevien strategioiden tueksi ja varmistamaan, että ympäristöulottuvuudet otetaan asianmukaisesti huomioon mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevassa yhteinen terveys -mallissa. Joulukuussa 2025 YK:n ympäristökokouksen (UNEA) 7. istunnossa hyväksyttiin päätöslauselma mikrobilääkeresistenssin ympäristöulottuvuuksista.
Euroopan komissio tukee nelikantajärjestöjen mikrobilääkeresistenssiä käsittelevää usean sidosryhmän kumppanuusfoorumia ja osallistuu siihen aktiivisesti. Foorumin tavoitteena on luoda yhteinen maailmanlaajuinen visio ja lisätä yhteisymmärrystä mikrobilääkeresistenssistä.
Syyskuussa 2024 järjestetyssä toisessa mikrobilääkeresistenssiä käsitelleessä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen korkean tason istunnossa pyrittiin saamaan aikaan maailmanlaajuinen sitoumus torjua mikrobilääkeresistenssiä YK:n jäsenmaiden ja EU:n jäsenvaltioiden hyväksymän uuden poliittisen julistuksen puitteissa.
Tähän sisältyy konkreettisia toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi kaikilla aloilla soveltamalla yhteinen terveys -mallia, jossa tunnustetaan, että ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys liittyvät erottamattomasti toisiinsa.
Lisäksi marraskuussa 2024 Saudi-Arabiassa pidetyssä neljännessä maailmanlaajuisessa mikrobilääkeresistenssiä käsitelleessä korkean tason ministerikokouksessa hyväksyttiin Jeddan sitoumukset, joiden tarkoituksena on muuntaa YK:n yleiskokouksen poliittisen julistuksen tietyt osatekijät konkreettisiksi toimiksi.
EU tarjoaa myös kehitysvalmiuksia ja tukee mikrobilääkeresistenssiä koskevia toimia matalan ja keskitulotason maissa mikrobilääkeresistenssiä koskevan YK:n monenvälisen erityisrahaston (MPTF) kautta. Rahastosta tuetaan mikrobilääkeresistenssin torjumista koskevien kansallisten yhteinen terveys -toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa.
Komissio ja muut EU:n elimet, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC), Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), tekevät tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen, Kanadan, Norjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten ja virastojen kanssa mikrobilääkeresistenssin transatlanttisessa työryhmässä (TATFAR).
Komissio myös tukee Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (OECD) sen toimissa mikrobilääkeresistenssin taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi yhteinen terveys -lähestymistavan avulla.
Tähän sisältyy erilaisia toimintavaihtoehtoja mikrobilääkeresistenssin käsittelemiseksi sekä mikrobilääkeresistenssistä aiheutuvien kustannusten ja tämän alan politiikoista työmarkkinoihin ja laajemmin talouteen aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi (OECD:n raportit (englanniksi) vuodelta 2023: Embracing a One Health Framework to Fight Antimicrobial Resistance; Fighting Antimicrobial Resistance in EU and EEA countries).
Lisäksi EU on puhunut painokkaasti mikrobilääkkeiden vastuullisen käytön puolesta ja edistänyt toimia mikrobilääkeresistenssin vähentämiseksi elintarvikeketjussa mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän Codex-työryhmän (TFAMR) kautta vuosina 2007–2011 sekä 2017–2021.
Näiden toimien tuloksena on laadittu kaksi ohjetta ja toimintaohjeet, jotka ovat nyt saatavilla konsolidoituna julkaisuna. Siinä annetaan ohjeita, jotka auttavat hallituksia suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön tehokkaita strategioita elintarvikeperäisen mikrobilääkeresistenssin hallitsemiseksi.
Edellä esitetyt esimerkit ovat vain suuntaa-antavia, eivätkä ne muodosta kattavaa luetteloa käynnissä olevista tai suunnitelluista toimista.
