Terveyttä koskevia aloitteita valmistellessaan päätöksentekijät tarvitsevat tietoa monenlaisista terveyteen vaikuttavista tekijöistä, kuten sosiaalisista ja taloudellisista oloista ja hallinnollisesta ympäristöstä.
EU seuraa terveysindikaattoreita laaja-alaisesti.
Kestävän kehityksen indikaattorit
Vuonna 2016 Euroopan komissio julkaisi tiedonannon Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi [COM(2016) 739]. Siinä esitetään EU:n toimet kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden osalta. Näitä tavoitteita on yhteensä 17, ja niistä tavoite 3 koskee erityisesti terveyttä (”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”).
Vuonna 2017 Euroopan komissio määritti EU:n indikaattorit kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaa varten. Ensimmäistä seurantaraporttia varten valittiin terveyttä ja hyvinvointia koskevan tavoitteen seuraamiseen kuusi indikaattoria:
- Vastasyntyneiden elinajanodote
- Henkilön terveydentila (oma käsitys)
- Tupakointi
- Kroonisista taudeista johtuva kuolleisuus
- Itsemurhat
- Vaille tarvittavaa sairaanhoitoa jääminen, asianomaisen oma ilmoitus
Lisäksi terveyttä ja hyvinvointia koskevan tavoitteen seurannassa käytetään soveltuvin osin esimerkiksi seuraavia muiden kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreita:
Jotkin näistä indikaattoreista ovat myös EU:n keskeisten terveysindikaattorien (ECHI) luettelossa.
Edistymisen arviointi
Euroopan komissio arvioi vuotuisessa seurantaraportissa, miten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Ensimmäisen seurantaraportin (2017) lisäksi on kestävän kehityksen tavoitteista EU:ssa julkaistu myös havainnollista lisäaineistoa.
- Kestävää kehitystä koskevat EU:n toimet
- Eurostatin yleiskatsaus kestävän kehityksen tavoitteisiin
- Seurantaraportti: Sustainable Development in the European Union - Overview of progress towards the SDGs in an EU context
- GDP and beyond -sivusto
- EU-ohjausjakson viherryttäminen -sivusto
- Maailmanlaajuiset terveyskysymykset
- Arviointiraportti: Measuring Distance to the SDG Targets - An assessment of where OECD countries stand (2017)
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari
Euroopan komission toiminnan keskeisiä painopistealoja on nk. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vahvistaminen. Sen avulla halutaan edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia, oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista osallisuutta EU:ssa. Sen sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevassa toimintalohkossa käytetään myös terveydenhuoltoon liittyviä indikaattoreita:
- Vaille tarvittavaa sairaanhoitoa jääminen, asianomaisen oma ilmoitus
- Itse maksetut terveydenhuoltomenot
- Toimintakykyisen elinajan odote 65-vuotiaana
Ks. myös EU:n sosiaaliset indikaattorit ja terveysalan toimien yhteinen arviointikehys
Nuorten terveysindikaattorit EU:ssa
EU:n nuorisostrategiassa esitetään puitteet vuosien 2010–2018 EU:n tason yhteistyölle. Tavoitteena on edistää tasavertaisia mahdollisuuksia ja kannustaa nuoria osallistuman yhteiskuntaelämään. Nuorisostrategian avulla myös varmistetaan, että nuorisoasiat otetaan huomioon, kun laaditaan, pannaan täytäntöön ja arvioidaan nuorten kannalta oleellisia toimintapolitiikkoja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi koulutus, työllisyys sekä terveys ja hyvinvointi.
- European Youth Monitor -sivusto
- EU:n nuorisoraportit
- Komission suositus: Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre (20.2.2013)
Terveydenhuollon laatuindikaattorit ja potilaskokemus
OECD:n johtaman terveydenhuollon laatuindikaattorihankkeen (HSQI) tavoitteena on mitata ja vertailla terveyspalveluita eri maissa. Euroopan komissio tukee hanketta. Keskeiset alat ovat:
- Perusterveydenhuolto
- Akuuttisairaanhoito
- Mielenterveyshuolto
- Syövän hoito
- Potilasturvallisuus
- Järjestelmän reagointikyky ja potilaskokemukset
Terveydenhuollon tuloksia arvioidaan usein eloonjäämisasteen tai hoidon jälkeisen tervehtymisasteen perusteella. Arvio on kuitenkin yleensä huomattavan puutteellinen, jos siinä ei oteta huomioon myös potilaiden raportoimia hoitotuloksia ja hoitokokemuksia.
Euroopan komission ja OECD:n tukemalla potilaiden itsearvioinnin indikaattoreita käyttävällä PaRIS-kyselytutkimuksella pyritään luomaan potilaskeskeistä kuvaa terveysjärjestelmien suorituskyvystä.
Potilaiden itsearvioinnin indikaattoreita kehitetään ja niiden käyttöä edistetään myös yksittäisten sairauksien suhteen (rintasyöpä, lonkka- ja polviproteesit ja mielenterveys). Lisäksi valmistellaan kansainvälistä potilaskyselyä monitekijäisten kroonisten sairauksien hoidosta perusterveydenhuollossa.