Maailmanlaajuiset terveyskysymykset

EU:n globaali terveysstrategia

Ihmisten hyvinvointi ja elämä, yhteiskuntien ja talouksien vauraus ja vakaus sekä kestävä kehitys edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa terveyteen. EU:n globaali terveysstrategia hyväksyttiin marraskuussa 2022. Siinä tarkastellaan globaaleja terveyskysymyksiä uudella tavalla uudenlaisessa maailmassa.

Uudella strategialla korvataan vuonna 2010 määritelty EU:n globaali terveyspolitiikka ja nostetaan esiin kolme painopistettä, joiden avulla pyritään vastaamaan maailmanlaajuisiin terveyshaasteisiin:

terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa
terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen ja yleisen sairausvakuutusturvan edistäminen
terveysuhkien, kuten pandemioiden, ehkäisy ja torjuminen ”yhteinen terveys” -mallin mukaisesti.

EU osallistuu uuden terveysasioiden maailmanjärjestyksen muovaamiseen

tukemalla vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa tarvittavaa vankkaa globaalia hallintaa
osallistumalla terveydenhuoltoalan kansainvälisiin kumppanuuksiin
edistämällä Team Europe -lähestymistapaa
tehostamalla rahoitusta, jotta voidaan edistää innovatiivisia rahoitusmuotoja, resurssien kansainvälistä yhdistämistä ja yhteisinvestointeja.

Strategia muodostaa Euroopan terveysunionin ulkoisen ulottuvuuden. Tavoitteena on suojella eurooppalaisten hyvinvointia ja lisätä terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä. Se on myös keskeinen osa Global Gateway -strategiaa, jolla edistetään yhteiseen vastuuseen perustuvia tasavertaisia kumppanuuksia.

Yhdistyneet kansakunnat – kansanterveysalan yhteistyö

EU:n ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) suhde on vahva, ja EU tekeekin tiivistä yhteistyötä YK:n sihteeristön ja YK:n eri järjestöjen, rahastojen ja ohjelmien kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa maailmanlaajuisten terveyskysymysten sekä terveyteen läheisesti liittyvien aiheiden parissa, kuten kehitysyhteistyön, ihmisoikeuksien, ilmastonmuutoksen, kriisinhallinnan ja humanitaarisen avun alalla.

EU tukee Maailman terveysjärjestöä (WHO), joka on YK:n alainen globaalien terveyskysymysten johtava asiantuntijajärjestö.

EU on vuodesta 2020 lähtien tehnyt yhteistyötä WHO:n jäsenmaiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa sellaisen välineen parissa, jolla pyritään kehittämään tulevien pandemioiden ehkäisyä, niihin varautumista ja reagointia maailmanlaajuisesti. Koronapandemiasta saatuihin kokemuksiin perustuen EU keskittyy päättäväisesti konkreettisiin toimiin, joiden avulla turvallisuutta parannetaan. Yksi toimista on kunnianhimoinen pandemiasopimus. EU on aktiivinen ja sitoutunut kumppani pandemiasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Lopullisen päätöksen välineen hyväksymisestä tekevät WHO:n 194 jäsenmaata. Näin varmistetaan, että kaikki maat voivat tehdä yhteistyötä kriittisten maailmanlaajuisten terveyskysymysten parissa.

Euroopan komissio osallistuu aktiivisesti maailmanlaajuisia terveyskysymyksiä koskevaan keskusteluun maailman 20 johtavan teollisuusmaan ja kehittyvän talouden eli G20-maiden hallitusten ja keskuspankkien johtajien ryhmän sekä maailman seitsemän johtavan teollisuusmaan G7-ryhmän puitteissa.

Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa

terveysturva
antibioottiresistenssin kasvu
terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen.

Kestävän kehityksen tavoitteet

YK asetti vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joita on yhteensä 17. Ne muodostavat vuoteen 2030 ulottuvan maailmanlaajuisen toimintakehyksen.

Tavoitteista monet liittyvät terveyskysymyksiin, mutta yhdessä tavoitteessa keskitytään nimenomaan terveyteen. Tavoitteen numero 3 mukaisesti kaikenikäisille pyritään takamaan terveellinen elämä ja hyvinvointi. Sen alatavoitteissa keskitytään muun muassa seuraaviin aiheisiin:

tartuntataudit, kuten hiv/aids, tuberkuloosi ja hepatiitti
ei-tarttuvat taudit ja mielenterveys
päihteet
tupakoinnin torjunta
rokotusten ja lääkkeiden saatavuus
terveydenhuollon rahoitukseen ja työvoimaan liittyvät kysymykset.

Kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen kuuluu sekä Euroopan komission että EU-maiden vastuulle. Komissio antoi kestävän kehityksen tavoitteita koskevan Agenda 2030 -toimintaohjelman johdosta vuonna 2016 tiedonannon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan.

Komissio pyrkii edistämään kestävää kehitystä muun muassa sisällyttämällä kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n politiikkoihin ja aloitteisiin, raportoimalla edistymisestä säännöllisesti, tekemällä yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa ja kehittämällä pitkän aikavälin vision.

Kestävää kehitystä koskevalla verkkosivulla on lisätietoa siitä, miten EU edistää kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Euroopan komissio ja maailman terveyspoliittinen foorumi

Komissio tukee globaalia terveyspolitiikkaansa perustamallaan maailman terveyspoliittisella foorumilla, joka tuo yhteen kansainvälisten järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja yritysten edustajia. Tavoitteena on vahvistaa EU:n roolia globaaleissa terveyskysymyksissä huolehtimalla siitä, että EU:n terveyspolitiikka on johdonmukaista niin EU:n sisäisissä kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä ja että se edistää maailmanlaajuisten terveystavoitteiden saavuttamista.

Maailman terveyspoliittinen foorumi perustuu vuonna 2010 annettuun komission tiedonantoon globaalista terveydestä ja sen jälkeen hyväksyttyihin neuvoston päätelmiin. Tärkeimmät foorumin toimintaan osallistuvat komission yksiköt ovat terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto sekä tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto.

Maailmanlaajuinen terveysturva-aloite

Maailmanlaajuisen terveysturva-aloitteen (GHSI) jäsenenä Euroopan komissio työskentelee tiiviisti Maailman terveysjärjestön ja G7+ -maiden (Yhdysvallat, Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Saksa, Italia, Japani ja Meksiko) kanssa luodakseen maailmanlaajuisen strategian, jonka avulla mahdollisiin terveysuhkiin pystytään valmistautumaan ja reagoimaan tehokkaasti ja järjestelmällisesti.

Maailmanlaajuinen terveysturva-aloite laadittiin marraskuussa 2001 Yhdysvaltojen senaikaisen terveys- ja sosiaalipalveluministeriön johdolla. Vaikka vain neljä EU-maata on maailmanlaajuisen terveysturva-aloitteen virallisia jäseniä, komission jäsenyys varmistaa, että keskustelujen tulokset välitetään kaikille EU-maille komission oman terveysturvakomitean kautta.

Maailmanlaajuisen terveysturva-aloitteen ministerifoorumin vuosittaisiin kokouksiin osallistuvat G7+ -maiden terveysministerit ja Euroopan komission terveyskomissaari. Maailman terveysjärjestö on myös mukana kokouksissa teknisenä neuvonantajana.

Maailmanlaajuisen terveysturva-aloitteen saavutukset

Isorokkoa koskevien valmius- ja reagointitoimien vahvistaminen
Kansainvälisen viestinnän ja riskinhallinnan parantaminen
Laboratoriokapasiteetin testaus ja tehostaminen
Maailmanlaajuisia influenssapandemioita koskevien valmius- ja reagointitoimien kehittäminen
Valmistautuminen kemiallisia ja säteilyuhkia vastaan.