Kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen
Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä. Se on yksi komission prioriteeteista, ja komissio onkin 25 viime vuoden aikana tukenut toimia ja hankkeita, joilla parannetaan ihmisten mielenterveyttä EU:ssa ja myös sen ulkopuolella.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Euroopan unionin tilaa käsittelevässä puheessaan vuonna 2022, että komissio aikoo esittää vuonna 2023 uuden aloitteen, jolla edistetään mielenterveyttä EU:ssa.
Komissio antoi 7. kesäkuuta 2023 tiedonannon kattavasta lähestymistavasta mielenterveyteen. Tiedonannolla autetaan jäsenmaita ja sidosryhmiä toteuttamaan nopeita toimia mielenterveyteen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi.
Tiedonanto käynnistää uuden lähestymistavan. Jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja kansalaisten laajan kuulemisen jälkeen on laadittu kokonaisvaltainen, ennaltaehkäisyä korostava ja monia eri aloja yhteen kokoava lähestymistapa mielenterveyteen.
Uudessa lähestymistavassa tunnustetaan, että mielenterveydessä on terveyden lisäksi kyse paljon muustakin. Siihen liittyvät muiden muassa niin koulutus, digitalisaatio, työllisyys, tutkimus, kaupunkikehitys, ympäristö kuin ilmastokin.
Aloitteessa käytetään pohjana jo olemassa olevia toimintapolitiikkoja, lähestymistapoja ja toimia. Tiedonannon 20 lippulaivahanketta tarjoavat 1,23 miljardin euron edestä rahoitusta ja tukevat jäsenmaita suoraan ja välillisesti niiden pyrkiessä omaksumaan kokonaisvaltaisen tavan lähestyä mielenterveyttä.
Mielenterveystilanne Euroopassa
Pandemian tuhoisat vaikutukset, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, ilmastokriisi, työttömyys ja elinkustannusten nousu sekä digitaalisen ympäristön ja sosiaalisen median aiheuttamat paineet ovat kaikki aiheuttaneet huolta, ahdistusta ja masentumista ja heikentäneet ihmisten jo ennestään heikkoa mielenterveyttä. Tämä koskee erityisesti lapsia ja nuoria.
Health at a Glance Europe 2018 -raportin mukaan mielenterveysongelmat koskettavat noin 84:ää miljoonaa ihmistä EU:ssa. Mielenterveysongelmat eivät koske vain yksittäisiä ihmisiä vaan vaikuttavat myös koko yhteiskuntaan. Mielenterveysongelmista aiheutuu EU:n 27 jäsenmaassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosittain arviolta yli 600 miljardin euron kustannukset. Se on yli 4 prosenttia BKT:stä.
Vuoden 2022 Health at a Glance -raportista käy ilmi, että lähes puolet nuorista eurooppalaisista pitää mielenterveyspalveluja riittämättöminä ja että masennusoireista kärsivien nuorten osuus on useissa EU-maissa yli kaksinkertaistunut pandemian aikana.
Monet maat ovat tarttuneet toimeen nuorten mielenterveyden suojelemiseksi ja hoitamiseksi. Haasteet ovat kuitenkin niin mittavia, että tarvitaan lisätoimia, jottei nuorille aiheudu pysyviä vammoja. Nyt on panostettava ennaltaehkäisyyn. On puututtava riskikäyttäytymiseen ja sellaisiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, jotka liittyvät sosiaalisiin suhteisiin tai ympäristöön taikka ovat luonteeltaan kaupallisia.
Katsaus mielenterveystoimiin
Euroopan komissio on pitkäjänteisesti panostanut väestön mielenterveyden edistämiseen – ks. tiivistelmä aiemmista toimista.
Meneillään olevia hankkeita
1. Parhaat käytännöt
Komissio tukee jäsenmaita parhaiden käytäntöjen jakamisessa. Tätä varten on perustettu parhaiden käytäntöjen portaali auttamaan parhaiden käytäntöjen keräämisessä, vaihtamisessa ja soveltamisessa EU:ssa.
EU-maat nostivat vuonna 2018 mielenterveyden prioriteetiksi parhaiden käytäntöjen soveltamisessa. EU-maille esiteltiin toukokuussa 2019 valikoitu joukko parhaita käytäntöjä, jotka maat luokittelivat omien painopisteidensä mukaisesti. Kolme tehokkaimmaksi arvioitua käytäntöä toteutetaan EU:n kolmannen terveysalan ohjelman vuoden 2020 työsuunnitelman rahoituksen avulla:
- Belgiassa laadittu mielenterveysjärjestelmän uudistus, jossa keskitytään asiakaskeskeisten yhteisöllisten palvelujen vahvistamiseen
- Itävallassa laadittu monitasoinen kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma
- eurooppalaisen yhteistyön avulla laadittu vaiheittainen tukitoimiohjelma masennuksen hoitoon.
Vuonna 2021 käynnistetty yhteinen toimi ImpleMENTAL kokoaa yhteen Belgian mielenterveysuudistuksen ja Itävallan itsemurhien ehkäisyohjelman käytäntöjä. Toimeen osallistuu yhteensä 21 EU-maata, ja sitä tuetaan 5,4 miljoonalla eurolla. Masennuksen torjumiseksi on käynnistetty EAAD (European Alliance Against Depression) Best -hanke, johon osallistuu 10 jäsenmaata ja jota Euroopan komissio tukee 1,6 miljoonalla eurolla.
WHO:n Euroopan aluetoimisto tukee ImpleMENTAL-toimen koulutusohjelmaa ja valmiuksien kehittämistä miljoonalla eurolla EU4Health-ohjelman vuoden 2022 työohjelman mukaisesti.
Kesäkuussa 2023 julkaistaan mielenterveyttä koskevia parhaita ja lupaavia parhaita käytäntöjä koskeva ehdotuspyyntö. Sillä tuetaan myös mielenterveyttä koskevassa tiedonannossa yksilöityjen toimien toteuttamista. Ehdotuspyyntö on saatavilla täällä.
2. Healthier Together -aloite
Kesäkuussa 2022 esiteltiin ei-tarttuvia tauteja koskeva EU:n Healthier Together -aloite, jolla tuetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa mielenterveyteen. Aloitteen on tarkoitus tukea EU-maita niiden toimissa, joilla kevennetään yleisimpien ei-tarttuvien tautien aiheuttamaa taakkaa, parannetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.
Yhden tämän aloitteen viidestä keskeisestä osa-alueesta muodostavat mielenterveysongelmat ja neurologiset häiriöt. Tällä EU-maiden ja sidosryhmien yhdessä kehittämällä aloitteella tuetaan toimia useilla terveydenhuollon aloilla hyvinvoinnin edistämisestä ja ongelmien aktiivisesta ennaltaehkäisystä aina pitkäaikaissairaiden ihmisten sosiaaliseen osallisuuteen. Aloitteen mielenterveyteen keskittyvässä osuudessa on neljä painopistealuetta:
- tuetaan otollisia olosuhteita mielenterveyden ja selviytymiskyvyn kohentamiselle ja edistetään mielenterveyttä tukevaa yhteiskuntapolitiikkaa
- edistetään henkistä hyvinvointia ja ehkäistään mielenterveyshäiriöitä
- parannetaan laadukkaiden mielenterveyspalvelujen oikea-aikaista ja tasapuolista saatavuutta
- suojellaan oikeuksia, edistetään sosiaalista osallisuutta ja poistetaan mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää.
Työ on jo aloitettu, ja se jatkuu vuoteen 2027 saakka.
3. Valmiuksien rakentaminen
Mielenterveysaiheisen tiedonannon ohella komissio käynnisti Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kanssa hankkeita, joissa kullekin EU-maalle annetaan räätälöityä tukea tarjoamalla teknistä apua ja kehittämällä valmiuksia vaihtaa mielenterveyttä koskevia parhaita käytäntöjä ja toteuttaa ne.
Mielenterveyshankkeiden rahoitus
Komissio antaa EU4Health-ohjelman vuotuisten työohjelmien puitteissa jäsenmaille ja sidosryhmille rahoitustukea mielenterveyden ehkäisemistä ja hallintaa koskevien toimien toteuttamiseen. Kolmen viime vuoden aikana on jo osoitettu yli 30 miljoonaa euroa hankkeisiin, joissa käsitellään mielenterveyteen liittyviä kansanterveydellisiä näkökohtia. Aiheena on myös mielenterveysjärjestelmän uudistaminen.
EU4Health-työohjelma 2023 hyväksyttiin 22. marraskuuta 2022. Sen avulla tuetaan edelleen mielenterveyden edistämistä ja mielenterveysongelmien ehkäisemistä. Työohjelman puitteissa on käytettävissä yli 18 miljoonaa euroa:
- Jäsenmaiden viranomaisille osoitetaan 6 miljoonaa euroa, jotta ne voivat ratkoa mielenterveyteen liittyviä haasteita yhdessä.
- Sidosryhmille myönnetään 2,36 miljoonaa euroa mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja hallintaan liittyvien hankkeiden tukemiseksi.
- Näiden kummankin toimen kohderyhmänä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten maahanmuuttajat, pakolaiset, romanit ja Ukrainasta siirtymään joutuneet.
- 10 miljoonaa euroa on osoitettu
- hankkeisiin, joilla pyritään vastaamaan syöpäpotilaiden ja syövästä selvinneiden sekä heidän hoitajiensa ja perheidensä mielenterveyshaasteisiin, ja
- eurooppalaiseen mielenterveyssäännöstöön, jolla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, tuodaan esiin mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä ja parannetaan terveysosaamista.
Hallinnointi
Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenmaiden ja sidosryhmien kanssa edistääkseen hyvää mielenterveyttä ja ehkäistäkseen mielenterveysongelmia.
Jäsenmaiden kanssa tehtävän yhteistyön ja vaihtotoiminnan foorumina toimii kansanterveyttä käsittelevän asiantuntijaryhmän alaisuuteen kuuluva mielenterveysasioiden alaryhmä. Alaryhmän jäsenet ovat tukeneet voimakkaasti mielenterveystoimia, joilla on EU:n tason lisäarvoa.
Komission tuki ja koordinointi auttaa jäsenmaita vähentämään kärsimystä, parantamaan terveydenhuoltojärjestelmiensä häiriönsietokykyä ja kestävyyttä, vähentämään taloudelle ja yhteiskunnalle koituvia kustannuksia ja pääsemään tilanteeseen, jossa työvoima on tervettä ja pysyy terveenä. Tämä auttaa toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja WHO:n ei-tarttuviin tauteihin liittyvät tavoitteet.
Kaikki keskeiset sidosryhmät tapaavat säännöllisesti yhteistyön merkeissä EU:n terveyspolitiikkafoorumin erityisesti mielenterveyteen keskittyvässä verkostossa.
Tukea Ukrainalle – kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ja pakolaisten mielenterveys
Pakolaiset ja kotiseudultaan siirtymään joutuneet ihmiset – etenkin ukrainalaisten tavoin sotaa paenneet – tarvitsevat mielenterveystukea ja varhaisia toimia hädän vähentämiseksi.
Komissio on myöntänyt EU4Health-ohjelmasta yli 30 miljoonaa euroa mielenterveys- ja traumatuen antamiseksi Ukrainasta paenneille.
Summasta 28,4 miljoonaa euroa on myönnetty Punaisen Ristin kansainväliselle liitolle käytettäväksi Ukrainasta paenneille ihmisille tarjottaviin traumatuki- ja mielenterveyspalveluihin. Punainen Risti tarjoaa tätä tukea viidessä EU-maassa: Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Tšekissä ja Slovakiassa.
Kotiseuduiltaan siirtymään joutuneiden ukrainalaisten tukemiseksi on järjestetty myös neljä hanketta käsittävä 3 miljoonan euron ehdotuspyyntö, johon kansalaisjärjestöt voivat osallistua esittämällä parhaita käytäntöjä siirtolaisten ja pakolaisten mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikki neljä hanketta käynnistettiin vuonna 2023.
Komissio tarjoaa erilaisia maahanmuuttajien terveyttä käsitteleviä verkkokursseja Euroopan tartuntatautiviraston Virtual Academy -sivustolla ja EU:n terveyspolitiikkafoorumin muuttoliikettä ja terveyttä käsittelevän ammattilaisverkoston koulutusmateriaalissa.
Kurssit on laadittu kolmannen terveysalan toimintaohjelman tuella.
Terveyspolitiikkafoorumin yhteyteen perustettiin erityinen Ukrainaa, sen naapureina olevia EU:n jäsenmaita ja Moldovaa tukeva verkosto, jotta Ukrainan ja siirtymään joutuneiden ukrainalaisten lääketieteellisiin tarpeisiin voitaisiin vastata yhdistämällä kansalaisyhteiskunnan, potilasjärjestöjen ja terveydenhuollon ammattilaisten resursseja.
Mielenterveys ja covid-19
Pandemia ja sen jälkiseuraukset ovat kuormittaneet mielenterveyspalveluja.
Health at a Glance Europe 2020 -raportin mukaan pandemia ja sitä seurannut talouskriisi ovat aiheuttaneet suurta rasitetta ihmisten henkiselle hyvinvoinnille: stressi, ahdistuneisuus ja masennus ovat lisääntyneet. Nuorten ja pienituloisten riski sairastua on kasvanut. Suuri osa pandemian mielenterveydelle aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista johtuu siitä, että jo aiemmin mielenterveysongelmista kärsineiden terveydenhuoltopalveluissa on ollut katkoksia.
Muutama kuukausi pandemian alkamisen jälkeen Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto perusti terveyspolitiikkafoorumilleen terveys- ja sosiaalialan sidosryhmien organisaatioille erityisen osion, jossa ne voivat jakaa tietoa ja kokemuksia pandemiaan liittyvistä mielenterveystoimista. Tämä Mental Health Europe -järjestön koordinoima virtuaalinen verkosto keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin. Näihin ryhmiin kuuluvat mm. asunnottomat, ikääntyneet sekä ne, joilla on jokin aiempi sairaus. Foorumilla on myös virtuaalikirjasto.
Mentality- ja Step in -hankkeille myönnetään rahoitusta sellaisten parhaiden käytäntöjen toteuttamiseen, joilla on suoraa vaikutusta koronapandemian aiheuttamiin mielenterveysongelmiin.
Euroopan komissio tuki 750 000 eurolla EU4Health-ohjelman vuoden 2021 työohjelman kautta sellaisten parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa, joilla pyritään vaikuttamaan suoraan koronapandemian aiheuttamiin mielenterveysongelmiin. Tuettujen hankkeiden odotettiin alkavan syksyllä 2022.
Komissio palkitsi vuoden 2021 EU:n terveyspalkinnolla yhteisöllisiä aloitteita, joilla lievennettiin koronapandemian vaikutuksia mielenterveyteen. Palkintoseremonia järjestettiin 4. toukokuuta 2022, ja voittajien ja ehdokkaiden esittelyt löytyvät EU:n terveyspalkintoa esittelevästä julkaisusta.
