Hyvä mielenterveys luo perustan itsensä toteuttamiselle, ihmissuhteiden luomiselle, omassa yhteisössä toimimiselle ja tuottavalle työnteolle. Mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa ihmisen koko elämän ajan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Euroopan unionin tilaa käsittelevässä puheessaan syyskuussa 2022, että komissio aikoo esittää vuonna 2023 uuden kattavan lähestymistavan mielenterveyteen. Ehdotus perustuu Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportin suosituksiin, joissa kehotetaan tekemään aloitteita, joilla parannetaan ymmärrystä mielenterveysongelmista ja esitetään keinoja niiden ratkaisemiseksi.
Health at a Glance Europe 2018 -raportin mukaan mielenterveysongelmat koskettavat noin 84 miljoonaa ihmistä EU:ssa. Mielenterveysongelmat eivät koske vain yksittäisiä ihmisiä, vaan vaikuttavat myös koko yhteiskuntaan. Mielenterveysongelmista aiheutuu EU-maissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosittain arviolta yli 600 miljardin euron kokonaiskustannukset, mikä on yli 4 prosenttia BKT:stä.
Vuoden 2022 Health at a Glance -raportista käy ilmi, että lähes puolet nuorista eurooppalaisista pitää mielenterveyspalvelujen riittämättöminä, ja masennusoireista kärsivien nuorten osuus on useissa EU-maissa yli kaksinkertaistunut pandemian aikana.
Monet maat ovat tarttuneet toimeen nuorten mielenterveyden suojelemiseksi ja hoitamiseksi. Lisätoimet ovat kuitenkin tarpeen, jotta voidaan estää pandemian pitkäaikaiset kielteiset vaikutukset nuorille. Tämän vuoksi on tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn, eli torjua riskikäyttäytymisen ja ympäristön riskitekijöitä ja aloittaa kunnianhimoisempia toimia terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Raportissa esitetään myös hyvin perusteltuja näkemyksiä varhaisten kokemusten ratkaisevasta merkityksestä koko elämän mittaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille.
Mielenterveyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten geneettinen alttius, sosioekonominen tausta, lapsuuden kokemukset, krooniset sairaudet sekä alkoholin tai huumeiden käyttö.
Koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalla voidaan vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen ja hyvinvointiin ja tukea henkistä jaksamista. Tukitoimet ovat tehokkaimpia, jos niitä saa jo nuorella iällä. Mielenterveys on monisyinen kokonaisuus, mikä on tärkeää huomioida, kun kehitetään kattavaa lähestymistapaa mielenterveyteen ja suunnitellaan tehokkaita toimia mielenterveysongelmien helpottamiseksi.
Healthier Together -aloite
Kesäkuussa 2022 esiteltiin ei-tarttuvia tauteja koskeva EU:n Healthier Together -aloite, jolla tuetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa mielenterveyteen. Aloitteen tarkoitus on tukea EU-maita niiden toimissa, joilla vähennetään yleisimpien ei-tarttuvien tautien aiheuttamaa taakkaa, parannetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.
”Mielenterveysongelmat ja neurologiset häiriöt” on yksi tämän aloitteen viidestä keskeisestä osa-alueesta. EU-maiden ja sidosryhmien yhdessä kehittämällä aloitteella tuetaan toimia useilla terveydenhuollon aloilla alkaen hyvinvoinnin edistämisestä ja ongelmien aktiivisesta ennaltaehkäisystä aina pitkäaikaissairaiden ihmisten sosiaaliseen osallisuuteen. Aloitteen mielenterveyteen keskittyvässä osuudessa on neljä painopistealuetta:
- tuetaan otollisia olosuhteita mielenterveyden ja resilienssin kohentamiselle ja edistetään mielenterveyttä tukevaa yhteiskuntapolitiikkaa
- edistetään henkistä hyvinvointia ja ehkäistään mielenterveyshäiriöitä
- parannetaan laadukkaiden mielenterveyspalvelujen oikea-aikaista ja tasapuolista saatavuutta
- suojellaan oikeuksia, edistetään sosiaalista osallisuutta ja poistetaan mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää.
Työ on jo aloitettu ja jatkuu vuoteen 2027 saakka.
Toimet
Euroopan komissio on pitkäjänteisesti panostanut väestön mielenterveyden edistämiseen – ks. tiivistelmä aiemmista toimista.
Komission työ ei-tarttuvien tautien ja mielenterveyden alalla perustuu kansainvälisiin toimintakehyksiin, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Maailman terveysjärjestön (WHO) ei-tarttuvia tauteja koskeviin yhdeksään vapaaehtoiseen tavoitteeseen. Komission toimet keskittyvät EU-maiden toimintapolitiikkojen tukemiseen ja täydentämiseen.
EU-maiden terveysministeriöitä edustavista asiantuntijoista koostuva terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmä perustettiin virallisesti vuonna 2018 tukemaan jäsenmaita kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyvien terveystavoitteiden saavuttamisessa.
Ohjausryhmä asetti vuonna 2018 mielenterveystoimet etusijalle parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanossa. EU-maille esiteltiin toukokuussa 2019 valikoitu joukko parhaita käytäntöjä, jotka maat luokittelivat kansallisten painopisteidensä mukaisesti.
Kolme tehokkaimmaksi arvioitua käytäntöä pannaan täytäntöön EU:n kolmannen terveysalan ohjelman vuoden 2020 työsuunnitelman rahoituksen avulla:
- Belgiassa kehitetty mielenterveysjärjestelmän uudistus, jossa keskitytään asiakaskeskeisten yhteisöllisten palvelujen vahvistamiseen
- Itävallassa kehitetty monitasoinen kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma
- eurooppalaisen yhteistyön avulla kehitetty vaiheittainen tukitoimiohjelma masennuksen hoitoon.
Vuonna 2021 käynnistetty yhteinen toimi ImpleMENTAL kokoaa yhteen Belgian mielenterveysuudistuksen ja Itävallan itsemurhien ehkäisyohjelman käytäntöjä. Toimeen osallistuu yhteensä 21 maata ja sitä tuetaan 5,4 miljoonalla eurolla. Masennuksen torjumiseksi on aloitettu EAAD (European Alliance Against Depression) Best -hanke, johon osallistuu 10 maata ja jota Euroopan komissio tukee 1,6 miljoonalla eurolla.
WHO:n Euroopan aluetoimisto tukee ImpleMENTAL-toimen koulutusohjelmaa ja valmiuksien kehittämistoimintaa miljoonalla eurolla EU4Health-ohjelman vuoden 2022 työsuunnitelman mukaisesti.
Euroopan nuorison teemavuoden kunniaksi käynnistettiin kaksi uutta hanketta, joiden tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä ottamalla käyttöön parhaita käytäntöjä:
- urheiluun perustuva tukiohjelma, jolla parannetaan elämäntaitoja sekä vahvistetaan sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja ja henkisiä voimavaroja
- kaksivaiheinen tukiohjelma nuorten ja heidän perheidensä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Euroopan komissio tukee tätä työtä yhteensä 8 miljoonalla eurolla EU4Health-ohjelman vuoden 2022 työsuunnitelmasta.
Tuki Ukrainalle – kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten mielenterveys
Komissio on myöntänyt EU4Health-ohjelmasta 9 miljoonaa euroa, jolla tuetaan Ukrainasta paenneiden mielenterveyttä ja annetaan traumatukea.
Tästä summasta 7 miljoonaa euroa on myönnetty Punaisen Ristin kansainväliselle liitolle Ukrainasta paenneiden ihmisten suoraa traumatukea sekä mielenterveyspalvelujen tarjoamista varten. Punainen Risti tarjoaa tätä tukea viidessä EU-maassa: Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Tšekissä ja Slovakiassa.
Kotiseuduiltaan siirtymään joutuneiden ukrainalaisten tukemiseksi on avattu myös 2 miljoonan euron ehdotuspyyntö, johon kansalaisjärjestöt voivat osallistua esittämällä parhaita käytäntöjä siirtolaisten ja pakolaisten mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Työn on määrä alkaa syksyllä 2022.
Lisäksi komissio tarjoaa erilaisia maahanmuuttajien terveyttä käsitteleviä verkkokursseja Euroopan tartuntatautiviraston Virtual Academy -sivustolla ja EU:n terveyspolitiikkafoorumin muuttoliikettä ja terveyttä käsittelevän ammattilaisverkoston koulutusmateriaalissa.
Koulutukset on kehitetty kolmannen terveysalan toimintaohjelman tuella.
Terveyspolitiikkafoorumin Ukrainaa, sen naapureina olevia EU:n jäsenvaltioita ja Moldovaa tukeva verkosto perustettiin, jotta Ukrainan ja siirtymään joutuneiden ukrainalaisten lääketieteellisiin tarpeisiin voitaisiin vastata yhdistämällä kansalaisyhteiskunnan, potilasjärjestöjen ja terveydenhuollon ammattilaisten resursseja.
Hyödyllisiä linkkejä:
- Horisontti 2020 -ohjelman hankkeet
- Euroopan komission toimet maahanmuuttajien terveyden tukemiseksi
Mielenterveys ja koronapandemia
Pandemia ja sen jälkiseuraukset ovat kuormittaneet mielenterveyspalveluja.
Health at a Glance Europe 2020 -raportin mukaan pandemia ja sitä seurannut talouskriisi ovat aiheuttaneet suurta rasitetta ihmisten henkiselle hyvinvoinnille: stressi, ahdistuneisuus ja masennus ovat lisääntyneet. Nuorten ja pienituloisten riski sairastua on kasvanut. Merkittävä osa pandemian mielenterveydelle aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista johtuu siitä, että jo aiemmin mielenterveysongelmista kärsineet henkilöt eivät ole saaneet terveydenhuoltopalveluja aiempaan tapaan.
Muutama kuukausi pandemian alkamisen jälkeen Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto perusti terveyspolitiikkafoorumilleen terveys- ja sosiaalialan sidosryhmien organisaatioille erityisen osion, jossa ne voivat jakaa tietoa ja kokemuksia pandemiaan liittyvistä mielenterveystoimista. Tämä Mental Health Europe -järjestön koordinoima virtuaalinen verkosto keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin. Näihin ryhmiin kuuluvat mm. asunnottomat, ikääntyneet sekä henkilöt, joilla on jokin aiempi sairaus. Foorumilla on myös virtuaalikirjasto.
Hankeavustuksilla tuetaan sellaisten parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa, joilla pyritään vaikuttamaan suoraan koronapandemian aiheuttamiin mielenterveysongelmiin.
Euroopan komissio tukee 750 000 eurolla EU4Health-ohjelman vuoden 2021 työohjelman kautta sellaisten parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa, joilla pyritään vaikuttamaan suoraan koronapandemian aiheuttamiin mielenterveysongelmiin. Tuettujen hankkeiden odotetaan alkavan syksyllä 2022.
Komissio palkitsi vuoden 2021 EU:n terveyspalkinnolla yhteisöllisiä aloitteita, joilla lievennettiin koronapandemian vaikutuksia mielenterveyteen. Palkintoseremonia järjestettiin 4.5.2022. Voittajien ja ehdokkaiden esittelyt löytyvät EU:n terveyspalkintoa koskevasta julkaisusta.