EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Euroopan unionin tilaa käsittelevässä puheessaan vuonna 2022, että komissio aikoo esittää vuonna 2023 uuden aloitteen, jolla edistetään mielenterveyttä EU:ssa.
Komissio antoi 7. kesäkuuta 2023 tiedonannon kattavasta lähestymistavasta mielenterveyteen. Tiedonannolla autetaan jäsenmaita ja sidosryhmiä toteuttamaan nopeita toimia mielenterveyteen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi.
Tiedonanto käynnistää uuden lähestymistavan. Jäsenmaiden, sidosryhmien ja kansalaisten laajan kuulemisen jälkeen on laadittu kokonaisvaltainen, ennaltaehkäisyä korostava ja monia eri aloja yhteen kokoava lähestymistapa mielenterveyteen.
Uudessa lähestymistavassa tunnustetaan, että mielenterveydelle on merkitystä monien eri alojen toimilla. Mielenterveyteen liittyvät niin työllisyys, koulutus, tutkimus, digitalisaatio, kaupunkisuunnittelu, kulttuuri, ympäristö kuin ilmastokin. Tällä monialaisella lähestymistavalla pyritään nostamaan mielenterveys yhtä tärkeäksi kuin fyysinenkin terveys.
Aloitteessa käytetään pohjana jo olemassa olevia toimintapolitiikkoja, lähestymistapoja ja toimia. Tiedonannon 20 lippulaivahanketta tarjoavat 1,23 miljardin euron edestä rahoitusta ja tukevat jäsenmaita suoraan ja välillisesti niiden pyrkiessä omaksumaan kokonaisvaltaisen tavan lähestyä mielenterveyttä.
Euroopan mielenterveysviikon 2024 yhteydessä komissio on julkaissut järjestelyn, jolla seurataan edistymistä toimissa, jotka liittyvät kokonaisvaltaista lähestymistapaa mielenterveyteen koskevaan tiedonantoon.
Lähestymistapaa toteutetaan konkreettisilla toimilla, jotka hyödyttävät kansalaisia ja eri maiden terveydenhuoltojärjestelmiä ja joita johtavat kansalliset viranomaiset ja sidosryhmät. Komissio huolehtii toiminnan koordinoinnista ja horisontaalisesta tuesta yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun sekä Unicefin, kanssa.
Seurantajärjestely tarjoaa säännöllisesti päivitettyä tietoa siitä, miten kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen annettuun tiedonantoon perustuvissa toimissa edetään.
Mielenterveystilanne Euroopassa
OECD ja Euroopan terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskus esittivät Terveyden tila EU:ssa -hankkeen puitteissa laatimissaan vuoden 2023 maakohtaisissa terveysprofiileissa tilannekuvan mielenterveystilanteesta kaikissa EU:n jäsenmaissa, Norjassa ja Islannissa.
Pandemian tuhoisat vaikutukset, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, työttömyys ja elinkustannusten nousu sekä digitaalisen ympäristön ja sosiaalisen median aiheuttamat paineet ovat kaikki aiheuttaneet huolta, ahdistusta ja masentumista ja heikentäneet ihmisten jo ennestään heikkoa mielenterveyttä. Tämä koskee erityisesti lapsia ja nuoria.
Mielenterveysongelmat jakautuvat epätasaisesti eri väestöryhmien kesken. Masennus on yleisempää naisilla ja matalan tulo- ja koulutustason ryhmiin kuuluvilla.
Toimien tarvetta korostettiin hiljattain tehdyssä mielenterveysaiheisessa Eurobarometri-tutkimuksessa (lokakuu 2023). Siinä kävi ilmi, että 46 prosentilla eurooppalaisista oli edellisten 12 kuukauden aikana ollut henkisiä tai psykososiaalisia ongelmia, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta.
Mielenterveysongelmista kärsineistä joka toinen ei hakenut ammattiapua.
Jo ennen koronapandemiaa joka kuudes EU-kansalainen kärsi mielenterveysongelmista. Kustannukset nousivat 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Mielenterveysongelmat aiheuttavat EU:n 27 jäsenmaassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa arviolta yli 600 miljardin euron kustannukset (Vuoden 2018 Health at a Glance Europe -raportti). Se on yli 4 prosenttia BKT:stä.
Vuoden 2022 Health at a Glance -raportista kävi ilmi, että lähes puolet nuorista eurooppalaisista pitää mielenterveyspalveluja riittämättöminä ja että masennusoireista kärsivien nuorten osuus oli useissa EU-maissa yli kaksinkertaistunut pandemian aikana.
Sen vuoksi investointeja mielenterveys- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksiin on jatkettava. Niitä on kohdennettava myös mielenterveysalan työvoimaan ja mielenterveyteen liittyvän leimautumisen ja syrjinnän torjuntaan.
Haasteet ovat niin mittavia, että tarvitaan lisätoimia, jottei nuoremmille sukupolville aiheudu pysyviä vammoja.
Nyt on panostettava ennaltaehkäisyyn. On puututtava myös riskikäyttäytymiseen ja sellaisiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, jotka liittyvät sosiaalisiin suhteisiin tai ympäristöön taikka ovat luonteeltaan kaupallisia. Lisäksi on toteutettava konkreettisia ja kunnianhimoisia aloitteita, joilla edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään mielenterveysongelmia.
Tämä auttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja WHO:n ei-tarttuviin tauteihin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.
Katsaus mielenterveystoimiin
Mielenterveys on yksi komission prioriteeteista, ja komissio onkin 25 viime vuoden aikana tukenut toimia ja hankkeita, joilla parannetaan ihmisten mielenterveyttä.
Nykyiset toimet ja välineet
1. Parhaat ja lupaavat käytännöt
Euroopan komission perustama parhaiden käytäntöjen portaali tarjoaa apua EU-maiden parhaiden ja lupaavien käytäntöjen keräämiseen, vaihtoihin ja soveltamiseen.
EU-maat nostivat vuonna 2018 mielenterveystoimet etusijalle parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanossa.
Maille esiteltiin vuonna 2019 valikoitu joukko parhaita käytäntöjä, jotka ne asettivat järjestykseen omien painopisteidensä mukaisesti.
Kolmesta parhaina pidetyistä käytännöistä kaksi on nyt toteutusvaiheessa ja saa rahoitusta kolmannen terveysalan toimintaohjelman vuoden 2020 työohjelmasta.
Yhteisen ImpleMENTAL-toimen pohjana ovat asiakaskeskeisiä yhteisöllisiä palveluja vahvistava Belgian mielenterveysuudistus ja Itävallan monitasoinen itsemurhien ehkäisyohjelma.
Toimeen osallistuu yhteensä 21 EU-maata, ja sitä tuetaan 5,4 miljoonalla eurolla.
WHO:n Euroopan aluetoimisto tukee ImpleMENTAL-toimen koulutusohjelmaa ja valmiuksien kehittämistoimintaa. Se myöntää EU4Health-ohjelman vuoden 2022 työsuunnitelman mukaisesti 11 miljoonaa euroa toimintamalliin, jossa mielenterveys otetaan huomioon kaikilla politiikan aloilla.
EAAD (European Alliance against Depression) Best -hankkeella toteutetaan ohjelmaa, jonka osana otetaan käyttöön lievän tai keskivaikean masennuksen itsehoitoon tarkoitettu iFightDepression-työkalu.
Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 10 EU-maata, ja komissio tukee sitä 1,6 miljoonalla eurolla.
Lasten ja nuorten erityistarpeita käsittelevillä projekteilla Icehearts Europe ja Let’s Talk About Children pyritään parantamaan nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia.
Heinäkuussa 2023 julkaistiin mielenterveyttä koskevia parhaita ja lupaavia käytäntöjä koskeva ehdotuspyyntö. Ehdotuksista parhaiksi tai lupaaviksi nousi 29 käytäntöä. Käytännöt löytyvät Euroopan komission parhaiden käytäntöjen portaalista (EU Repository of Mental Health Best Health Best and Promising Practices).
11.–13. maaliskuuta 2024 järjestetyssä online-markkinointitapahtumassa näiden 29 käytännön taustaryhmät esittelivät niitä tarkemmin EU-maiden edustajille, jotka olivat kiinnostuneita soveltamaan niitä omassa maassaan.
2. Healthier Together -aloite
Kesäkuussa 2022 esiteltiin ei-tarttuvia tauteja koskeva EU:n Healthier Together -aloite, jolla tuetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa mielenterveyteen.
Aloitteella autetaan jäsenmaita
- keventämään keskeisistä ei-tarttuvista taudeista aiheutuvaa taakkaa tehokkailla linjauksilla ja toimilla
- parantamaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia
- vähentämään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.
Yhden tämän aloitteen viidestä keskeisestä osa-alueesta muodostavat mielenterveysongelmat ja neurologiset häiriöt.
Tällä EU-maiden ja sidosryhmien yhdessä kehittämällä aloitteella tuetaan toimia useilla terveydenhuollon aloilla hyvinvoinnin edistämisestä ja ongelmien aktiivisesta ennaltaehkäisystä aina pitkäaikaissairaiden ihmisten sosiaaliseen osallisuuteen.
Aloitteen mielenterveyteen keskittyvässä osuudessa on neljä painopistealuetta:
- tuetaan otollisia olosuhteita mielenterveyden ja selviytymiskyvyn kohentamiselle ja edistetään mielenterveyttä tukevaa yhteiskuntapolitiikkaa
- edistetään henkistä hyvinvointia ja ehkäistään mielenterveyshäiriöitä
- parannetaan laadukkaiden mielenterveyspalvelujen oikea-aikaista ja tasapuolista saatavuutta
- suojellaan oikeuksia, edistetään sosiaalista osallisuutta ja poistetaan mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää.
Työ on jo aloitettu, ja se jatkuu vuoteen 2027 saakka.
3. Mielenterveysalan valmiuksien kehittäminen ja koulutus
Tukeakseen EU-maiden omia mielenterveystoimia komissio on käynnistänyt WHO:n ja OECD:n kanssa hankkeita, joissa kullekin maalle annetaan räätälöityä tukea tarjoamalla teknistä apua ja kehittämällä valmiuksia vaihtaa mielenterveyttä koskevia parhaita käytäntöjä ja soveltaa niitä.
Tammikuussa 2024 käynnistetyssä EU-PROMENS-hankkeessa tarjotaan monialaista mielenterveyskoulutusta terveydenhuollon ammattilaisille, opettajille ja muille kouluttajille ja sosiaalityöntekijöille.
Lisäksi se tarjoaa vaihtomahdollisuuksia mielenterveysalan ammattilaisille. Tätä koulutus- ja vaihto-ohjelmaa rahoitetaan EU4Health-ohjelmasta 9 miljoonalla eurolla.
4. Torjutaan leimautumista ja syrjintää
Auttaakseen EU-maita torjumaan mielenterveyteen liittyvää leimautumista ja syrjintää komissio on perustanut leimautumista ja syrjintää käsittelevän valmisteluryhmän, joka toimii kansanterveyttä käsittelevän asiantuntijaryhmän alaisen mielenterveyttä käsittelevän alaryhmän yhteydessä.
Valmisteluryhmä laatii mielenterveyteen liittyvää leimautumista ja syrjintää koskevia EU:n ohjeita.
Mielenterveyshankkeiden rahoitus
Komissio antaa EU4Health-ohjelman vuotuisten työohjelmien puitteissa jäsenmaille ja sidosryhmille rahoitustukea mielenterveyden ehkäisemistä ja hallintaa koskevien toimien toteuttamiseen.
Kolmen viime vuoden aikana on jo osoitettu yli 30 miljoonaa euroa hankkeisiin, joissa käsitellään mielenterveyteen liittyviä kansanterveydellisiä näkökohtia. Aiheena on myös mielenterveysjärjestelmän uudistaminen.
EU4Health-ohjelman vuoden 2023 työohjelmasta on myönnetty 18,5 miljoonaa euroa toimiin, joilla edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään mielenterveysongelmia:
- Jäsenmaiden viranomaisille on osoitettu 6 miljoonaa euroa, jotta ne voivat ratkoa mielenterveyteen liittyviä haasteita yhdessä.
- Sidosryhmille on myönnetty 4,5 miljoonaa euroa mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja hallintaan liittyvien hankkeiden tukemiseksi.
Näiden kummankin toimen kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten maahanmuuttajat, pakolaiset, romanit ja Ukrainasta siirtymään joutuneet.
- 8 miljoonaa euroa on kohdennettu hankkeisiin, joilla pyritään vastaamaan syöpäpotilaiden ja syövästä selvinneiden sekä heidän hoitajiensa ja perheidensä mielenterveyshaasteisiin.
Rahoitusta annetaan myös EU4Health-ohjelman vuoden 2024 työohjelman kautta. Sillä tuetaan EU-maiden yhteistä toimea, jolla edistetään kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää lähestymistapaa mielenterveyteen ja tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä (6 miljoonaa euroa).
Lisäksi sidosryhmille on tarjolla 2 miljoonaa euroa sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, joilla tuetaan EU-maiden pyrkimyksiä edistää mielenterveyttä.
Näitä EU:n rahoittamia hankkeita hallinnoi Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto (HADEA).
Hallinnointi
Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenmaiden ja sidosryhmien kanssa edistääkseen hyvää mielenterveyttä ja ehkäistäkseen mielenterveysongelmia.
Jäsenmaiden kanssa tehtävän yhteistyön ja vaihtotoiminnan foorumina toimii kansanterveyttä käsittelevän asiantuntijaryhmän alaisuuteen kuuluva mielenterveysasioiden alaryhmä. Sen jäsenet neuvovat komissiota lippulaivahankkeiden täytäntöönpanossa myös jatkossa.
Lisäksi alaryhmä tiedottaa komissiolle kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan liittyvien ja muiden mielenterveyteen liittyvien toimien täytäntöönpanosta eri maissa.
Kaikki keskeiset sidosryhmät tapaavat säännöllisesti yhteistyön merkeissä EU:n terveyspolitiikkafoorumin erityisesti mielenterveyteen keskittyvässä verkostossa.
Tässä Mental Health Europe -järjestön vetämässä sidosryhmäverkostossa, joka ajaa mielenterveyden ottamista osaksi kaikkea politiikkaa, sidosryhmät sekä terveysalalta että sen ulkopuolelta voivat jakaa tietoa ja antaa suosituksia.
Tukea Ukrainalle – kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ja pakolaisten mielenterveys
Pakolaiset ja kotiseudultaan siirtymään joutuneet ihmiset – etenkin ukrainalaisten tavoin sotaa paenneet – tarvitsevat mielenterveystukea ja varhaisia toimia hädän vähentämiseksi.
Komissio on myöntänyt EU4Health-ohjelmasta 31,2 miljoonaa euroa mielenterveys- ja traumatuen antamiseksi Ukrainasta paenneille.
Punaisen Ristin kansainväliselle liitolle on osoitettu varoja Ukrainasta paenneiden ihmisten suoraa traumatukea varten sekä mielenterveyspalvelujen tarjoamiseksi heille.
Lisäksi sidosryhmät toteuttavat 3 miljoonan euron EU-rahoitusosuudella seuraavia neljää hanketta:
- MESUR
- Peace of Mind
- Well-U
- U-Rise.
Hankkeilla on tarkoitus tarjota mielenterveyteen liittyvää tukea Ukrainasta paenneille ja parantaa siirtolaisten ja pakolaisten mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia.
Lisäksi komissio tarjoaa erilaisia maahanmuuttajien terveyttä käsitteleviä verkkokursseja ja muuta koulutusmateriaalia seuraavien tahojen sivustoilla:
- Euroopan tartuntatautiviraston Virtual Academy
- EU:n terveyspolitiikkafoorumin muuttoliikettä ja terveyttä käsittelevä ammattilaisverkosto.
Kurssit on laadittu kolmannen terveysalan toimintaohjelman tuella.
Mielenterveys ja covid-19
Pandemia ja sen jälkiseuraukset ovat kuormittaneet mielenterveyspalveluja.
Health at a Glance Europe 2020 -raportin mukaan pandemia ja sitä seurannut talouskriisi ovat aiheuttaneet suurta rasitetta ihmisten henkiselle hyvinvoinnille: stressi, ahdistuneisuus ja masennus ovat lisääntyneet.
Nuorten ja pienituloisten riski sairastua on kasvanut.
Suuri osa pandemian mielenterveydelle aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista johtuu siitä, että jo aiemmin mielenterveysongelmista kärsineiden terveydenhuoltopalveluissa on ollut katkoksia.
Muutama kuukausi pandemian puhkeamisen jälkeen Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto perusti terveyspolitiikkafoorumilleen terveys- ja sosiaalialan sidosryhmien organisaatioille erityisen osion, jossa ne voivat jakaa tietoa ja kokemuksia pandemiaan liittyvistä mielenterveystoimista.
Tämä Mental Health Europe -järjestön koordinoima virtuaalisen verkoston ja kirjaston muodostama kokonaisuus keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin. Näihin ryhmiin kuuluvat mm. asunnottomat, ikääntyneet sekä ne, joilla on jokin aiempi sairaus.
EU on myöntänyt EU4Health-ohjelman vuoden 2021 työohjelman kautta 750 000 euroa sellaisten parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoon, joilla pyritään vaikuttamaan suoraan koronapandemian aiheuttamiin mielenterveysongelmiin.
Kahdessa hankkeessa – MENTALITY ja STEP-IN – pyritään lisäämään tietoisuutta koronapandemian vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin yhteisöihin ja toteuttamaan parhaita käytäntöjä niiden tukemiseksi.
Komissio palkitsi vuoden 2021 EU:n terveyspalkinnolla yhteisöllisiä aloitteita, joilla lievennettiin koronapandemian vaikutuksia mielenterveyteen.
Palkintoseremonia järjestettiin 4. toukokuuta 2022, ja voittajat ja ehdokkaat esitellään EU:n terveyspalkintoa käsittelevässä julkaisussa.
